Helsingin Sanomat 16.12.1997.

Parisuhteet ja suvunjatkaminen

Lainsäädäntöjohtaja Mikko Könkkölä on jo useampaan otteeseen tuonut julkisuuteen oman mielipiteensä ilman miestä (yksin tai toisen naisen kanssa) elävistä naisista: suunnilleen sama sanamuoto "nainen, joka ei halua tai kykene luomaan parisuhdetta" löytyy paitsi Hesarin mielipidesivulta 11.12. myos hedelmoityshoitolakia muotoilleen työryhmän mietinnöstä (s. 14), ja saman ajatuksen Könkkölä toi esiin myos Eduskunnassa 15.10. järjestetyssä Tutkas-seminaarissa. Tällainen mielipide ei ole sinällään kovin yllättävä tai omaperäinen, mutta oikeusministeriön lainsäädantöjohtajan toivoisi asettelevan sanojaan hieman tarkemmin.

Könkkölän toistuva lausahdus kuvastaa syvää, joko harkittua tai täysin harkitsematonta seksismiä ja heteroseksismiä, johon ilmeisesti myos loput työryhmän jäsenet olivat valmiita sitoutumaan mietintöä muotoiltaessa.

Naisen kanssa elämänsa, kotinsa ja mahdollisesti myös vastuun lapsista jakava nainen on mitä ilmeisimmin sekä halukas etta kykenevä luomaan parisuhteen. Itsellisen, yksin "ilman parisuhdetta" elavän tai yksinhuoltajanaisen elämäntilanteen syyt taas ovat moninaiset - kyseessä voi olla myos tietoinen maailmankuvasta, elämänkatsomuksesta ja/tai arvoista nouseva elämäntapa ja valinta. Kaikki naiset eivät ylipäänsä peilaa naiseuttaan miehiin, tai toisiin naisiin, vaan haluavat ehkä löytää itsensa kokonaisina. Itsellinen nainen ei myöskaan välttämättä elä "yksin". Valinta tai elämäntilanne, joka johtaa elämään yksin, ei automaattisesti pidä sisällään valintaa olla haluamatta lapsia. Samoin kuin heteroparin seksuaalisuus ja rakkaus ei rajoitu (yleensä) pelkkään suvunjatkamiseen, ei elämä "yksin" tai samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa rajaa lasten hankkimista pois kuvioista.

Mikko Könkkölän mukaan on "normaalia", että lapsella on isä ja äiti. Tällaisen lausahduksen takaa näkyvän normaaliuden määritelmän mukaan Suomessa olisi myös "normaalia", että lapsen vanhemmat ovat eteläsuomalaisia, valkoihoisia, terveitä ja työssäkäyviä. Työryhmä ei ole kuitenkaan kieltämässä hedelmoityshoitoja tummaihoisilta tai työttömiltä. Noin viidennes suomalaisista lapsiperheistä on yksinhuoltajaperheitä, ja osassa naista perheistä elää todellisuudessa kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Kahden naisen/ kahden miehen perheet eivät näy tilastoissa, koska Suomen lainsäädäntö ei tunnusta näiden ihmisten parisuhteita, eikä lasten oikeuksia sosiaalisiin vanhempiinsa. Normaaliuden perusteleminen isyyslailla ontuu myös pahasti: 8 pykälässä ilmaistaan selkeasti, että äidillä on halutessaan oikeus vastustaa isyyden selvittämistä, ja Suomessa elää tälläkin hetkellä n. 17 000 juridisesti isätönta lasta.

Könkkölä (ja lakityöryhmä) ei edes yritä perustella heteroparisuhdevaatimustaan millään muulla kuin tarkemmin määrittelemattömillä normaalius-argumenteilla, ja perusteettomilla "lapsen etu"-ajatuksilla. Yritys olisikin turha, sillä kuten ylilääkäri Outi Hovatta toteaa eriävässa mielipiteessään, "tutkimusten mukaan yksin tai toisen naisen kanssa eläville naisille syntyneiden lasten sekä tunne-elämän että fyysinen kehitys ovat hyvät, paremmat kuin lasten keskimäärin. Käsitykset siitä, että yksinäisten naisten lapset kehittyisivät huonommin tai kärsisivat useammin ongelmista kuin muut lapset perustuvat tutkimuksiin, joita on tehty lapsilla, jotka ovat syntyneet vahingossa yksinäisille naisille tai kokeneet vanhempien eron sitä edeltävine mahdollisine riitelyineen, tai isän kuoleman".

Jos Mikko Könkkölän mielestä itsellisen naisen ja naisparin suvunjatkaminen hoituu lähettämällä nämä naiset ravintoloihin metsästämään itselleen miehiä siittäjiksi, olisi työryhmä voinut puheenjohtajansa johdolla ehdottaa samaa tekniikkaa myös niille heteropareille, joissa mies kärsii lääketieteellisestä hedelmättömyydestä, mutta nainen on terve. Jos taas Könkkölä on sitä mieltä, etta nainen, jolla ei ole miestä ei ole oikeutettu ja kykenevä synnyttämään ja/tai kasvattamaan lasta, edustaa hänen ajatuksensa nimenomaan totalitarismia; ja siinä tapauksessa minusta on pelottavaa, että tällainen mies istuu oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajan tuolilla.

Tiia Lampela
naisen kanssa elävä pienen pojan äiti,
Sateenkaariperheet - Regnbågsfamiljer ry:n puheenjohtaja