TAKAISIN HEDELMÖITYSHOITO....valikkoon

Seta ry Lausunto 22.2.2006

Hallituksen esitys hedelmöityshoidoista ja isyyslain muuttamisesta

Turvallinen raskaus on sekä lapsen että naisen etu
Esityksessä hedelmöityshoitolaiksi kysymysmerkkejä hoitoja saavien kannalta

Tulevan hedelmöityshoitolain keskeisin kysymys on lain vaikutus naisten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin ja yhdenvertaiseen kohteluun. Kaikkien naisten ja syntyvien lasten etu on, että toivottu raskaus saadaan alulle turvallisella tavalla. Euroopan parlamentin heinäkuussa 2002 hyväksymä päätöslauselma velvoittaa jäsenmaat tarjoamaan lisääntymisterveydellisiä palveluita ilman syrjintää. Hallituksen antama lakiesitys noudattaa päätöslauselmaa positiivisella tavalla. Esityksessä on kuitenkin joitakin ongelmakohtia.

Lakiesityksen mukaisen lain voimaantultua hoidoissa saisi käyttää vain sellaisia sukusoluja, joiden luovuttajan henkilöllisyys on tiedossa. Tämä koskee kaikkia hoitoja saavia parisuhdemuotoon katsomatta. Lyhyt, vain puolen vuoden siirtymäaika aiheuttaa ongelmia niille henkilöille, jotka ovat aiemmin saaneet lapsen anonyymeillä sukusoluilla ja haluaisivat käyttää uudessa hedelmöityksessä saman luovuttajan soluja tai alkioita, jotka on hedelmöitetty anonyymillä luovutetulla spermalla. Alkioiden tuottaminen on kallista, ja alkioihin liittyy erityinen eettinen ja emotionaalinen painoarvo. Olisi väärin pakottaa alkioiden omistajat tuhoamaan alkiot, etenkin jos perheessä on jo samasta viljelystä syntyneistä alkioista alkunsa saaneita lapsia.

Edellä kuvatuissa tilanteissa lakiesitys estäisi sen, että näiden perheiden lapsista tulisi myös geneettisesti sisaruksia keskenään. Saman perheen lapset joutuisivat myös keskenään eriarvoiseen asemaan, kun myöhemmin syntyvillä lapsilla olisi oikeus tietää geneettinen alkuperänsä, mutta aiemmin syntyneillä ei. Siirtymäaika tulisi säätää pidemmäksi niiden henkilöiden kohdalla, joiden hoitaminen on aloitettu ennen lain voimaantuloa.

Yksin elävien naisten ja naisparien kohdalla lakiesitys antaa siittiöiden luovuttajalle, joka on antanut suostumuksensa isyyden vahvistamiseen, mahdollisuuden saada tietää hänen sukusoluistaan syntyneen lapsen henkilöllisyys. Esitys mahdollistaa myös sen, että suostumuksensa antanut siittiöidenluovuttaja voisi ajaa isyyskannetta omasta puolestaan. Tämä aiheuttaa luovutettuja sukusoluja käyttäville perheille epävarmuutta. On hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen edun vastaista, jos lapsen vanhemmaksi voitaisiin vahvistaa henkilö, johon lapsella ei ole sosiaalista tai emotionaalista sidettä. Tiedonsaantioikeus tulisi rajata vain hedelmöityshoidoilla syntyneeseen lapseen. Mahdollisuus isyyskanteen ajamiseen tulisi poistaa.

Seta ry on valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialan kansalaisjärjestö, joka on perustettu vuonna 1974. Järjestön tavoitteena on hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien toteutuminen riippumatta ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Setassa ja sen jäsenjärjestöissä tehdään laaja-alaista ammatillista sosiaali-, perhe- ja verkostotyötä.