ALKUUN

TOIMINTA

AJANKOHTAISTA

KOULUTUS JA MATERIAALIPANKKI

MITEN LAPSIA TEHDÄÄN

ARTIKKELEITA JA KIRJOITUKSIA

LINKIT

KIRJOJA JA KUVIA

JÄSENASIAT

 

 

© 2007 Sateenkaariperheet ry / Regnbågsfamiljer rf

 

TAKAISIN HEDELMÖITYSHOITO....valikkoon

Vasemmistoliiton tiedote 2.2.2006

Vasemmistoliiton naiskansanedustajat: Aloittaako Hyssälä taantumuksen takatalven?

Hedelmöityshoitolakia kaivataan siksi, että Suomesta puuttuu alkioiden ja sukusolujen käyttöä sääntelevä lainsäädäntö – eikä siis siksi, että nykyisiä käytäntöjä olisi tarvetta radikaalisti muuttaa, muistuttavat kansanedustajat Anne Huotari, Annika Lapintie, Outi Ojala, Suvi-Anne Siimes ja Minna Sirnö.
Oikeusministeri on onnistunut valmistelemaan esityksen, joka selventää ja tukee nykytilannetta ja kohtelee kaikkia naisia ja lapsia yhdenvertaisesti.

Vasemmistoliiton naiskansanedustajia huolestuttaa ministeri Hyssälän tarve jarruttaa lakiesityksen antamista. Tällainen jarruttelu uhkaa viedä pysähtyneisyyden ajan uudelle tasolle aloittamalla varsinaisen taantumuksen takatalven, sanovat naisedustajat. Pari vuotta sitten Suomessa vielä vahvistettiin syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ja samaa sukupuolta olevien parisuhteet on tunnustettu laissa jo neljän vuoden ajan. Mistä nyt tuulee?

Vasemmistoliiton naiskansanedustajat toivovat, että hedelmöityshoitolakiesitys annetaan eduskunnalle viivyttelemättä ja oikeusministerin suunnittelemassa nykytilannetta vahvistavassa muodossa.

Anne Huotari, puh. 050 511 3001
Annika Lapintie, puh. 050 511 3156
Outi Ojala, puh. 050 511 3172
Suvi-Anne Siimes, puh. 050 511 3198
Minna Sirnö, puh. 050 511 3127.


Kauppi ja Stubb:

Tasa-arvo ja lapsen etu hedelmöityshoitolain kulmakiviksi - Eri perhemuodot samalle viivalle

Julkaistu 11.5.2005

Euroopan parlamentin kokoomuslaiset jäsenet Piia-Noora Kauppi ja Alexander Stubb vaativat hallitusta ottamaan huomioon tasa-arvon hedelmöityshoitolain valmistelussa. Lakiesitys on tulossa eduskuntaan syksyllä.
"Erilaiset perhemuodot ovat tämän päivän todellisuutta. Hallituksen olisikin pikaisesti tuotava eduskunnan käsittelyyn hedelmöityshoitolaki sellaisessa muodossa, joka kohtelee perheitä tasa-arvoisesti, riippumatta vanhempien sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai siviilisäädystä", Kauppi ja Stubb toteavat.

Hedelmöityshoitojen rajaamista heteroparien yksinoikeudeksi on perusteltu lapsen edulla. Kaupin ja Stubbin mukaan tasapainoisten lasten kasvattaminen ei ole parisuhteen tyypistä tai vanhempien sukupuolesta riippuvainen. "Tärkeintä on, että lapsella on ympärillään välittäviä ja lapseen sitoutuneita aikuisia", he toteavat.
Hedelmöityshoitolakia on valmisteltu eri muodoissa jo 1980-luvulta asti. Tällä välin hedelmöityshoitoja on käytännössä annettu myös yksinäisille naisille tai naispareille. Jos käytäntöä kiristettäisiin nyt lainsäädännön keinoin, näiden lasten oikeus olemassaoloon asetettaisiin todella kummalliseen valoon.

Euroopan parlamentti on ottanut kantaa hedelmöityshoitokeskusteluun jo heinäkuussa 2002. Parlamentti kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia tarjoamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttömahdollisuuksia ilman sukupuolisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai siviilisäädyn perusteella tapahtuvaa syrjintää. Kauppi ja Stubb toivovat, että Suomen hallitus huomioi nämä Euroopan parlamentin jo 3 vuotta sitten esittämät ajatukset ohjenuorakseen hedelmöityshoitolakia valmistellessaan. Mepit kehottavat myös kokoomuslaisia kansanedustajia toimimaan aktiivisesti tasa-arvon puolesta lakiesityksen tullessa eduskuntaan.
Piia-Noora Kauppi on yksivuotiaan pojan äiti ja viidennellä kuulla raskaana. Alexander Stubb on kolmivuotiaan tytön ja yksivuotiaan pojan isä.
Euroopan parlamentin päätöslauselma seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista (2001/2128(INI), kohta 24): ..."kehottaa jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden hallituksia tarjoamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttömahdollisuuksia ilman mitään sukupuolisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai siviilisäädyn perusteella tapahtuvaa syrjintää;"...

Lisätietoja:
Piia-Noora Kauppi, p. +33 3 88.17.58.94, gsm 050 3438404, pkauppi@europarl.eu.int
Alexander Stubb, p. +33 3 88.17.52.64, gsm +32 476 555563, astubb@europarl.eu.int
Avustaja Lauri Tierala, p. + 33 3 88.17.72.64, gsm + 32 473 814449


Unioni Naisasialiitto:
14.3.2005

Hedelmöityshoitolain noudatettava perustuslakia

Hallitus valmistelee lakiesitystä keinoalkuisesta lisääntymisestä. Unioni Naisasialiitto katsoo, että hedelmöityshoitoja tulee edelleen antaa tasavertaisin ehdoin kaikille naisille. Lapsen oikeutta saada tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys ei tule sekoittaa juridiseen isyyteen eikä solujen luovuttajan isyyden vahvistamista pidä asettaa naisparien ja yksin elävien naisten lisääntymisavun saamisen ehdoksi. Mahdollisuus vahvistaa sukusolujen luovuttajan isyys elatus- ja perintövelvollisuuksineen johtaisi siihen, että halukkaita luovuttajia näille naisille ei olisi, koska luovuttajaa uhkaisi mahdollisuus tulla vahvistetuksi täysin tuntemattomien lasten isäksi.
Lapsen kannalta on tärkeää, että hän saa syntyä toivottuna tasapainoisen kehityksen ja hyvän huolenpidon mahdollistaviin olosuhteisiin. Nykytutkimus ei tue käsitystä, jonka mukaan yksinhuoltajaäitien ja ei-heteroseksuaalisten naisten vanhemmuus olisi huonompaa kuin vanhemmuus heteroseksuaalisessa ydinperheessä. Heteroseksuaalisen parisuhteen asettaminen tosiasialliseksi ehdoksi avusteiselle lisääntymiselle ei siis ole perusteltua. Jos naiset asetetaan keskenään eri asemaan parisuhdemuodon perusteella, kyseessä on syrjintä. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin, joihin sisältyvät tasa-arvon edistämisen ja syrjinnän kiellon periaatteet. Euroopan Unionin perusoikeuskirjan artikla 21 kieltää nimenomaisesti syrjinnän sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Myös vuonna 2002 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista kehottaa EU:n jäsenvaltioiden hallituksia tarjoamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttömahdollisuuksia ilman minkäänlaista seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai perhesuhteisiin perustuvaa syrjintää. Epäsuora tai välillinen syrjintä on yhtä vakavaa kuin välitön syrjintä.
 Yhdenvertaisuuslain ja perustuslain 6§ sisältämän yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ihmisiä ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yksin eläminen ja sukupuolinen suuntautuneisuus ovat tällaisia henkilöön liittyviä syitä, jotka eivät oikeuta eri asemaan asettamista. Hyväksyttävänä perusteena ei voida avusteisen lisääntymisen kohdalla pitää myöskään lääketieteellisiä syitä. Noin kolmasosassa lapsettomien avio- tai avoparien tapauksista lapsettomuuteen ei voida osoittaa lääketieteellistä syytä, vaan lapsettomuuden toteamiseksi riittää se, että lasta on yritetty saada mies-naissuhteessa. Lapsettomuus todennetaan näissä suhteissa siis pikemminkin perhesuhteen perusteella kuin lääketieteellisesti.
Unioni Naisasialiitto vaatii yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti, että esityksessä laiksi keinoalkuisesta lisääntymisestä ei rajoiteta perhesuhteiden perusteella suoraan eikä välillisesti naisten mahdollisuutta saada hoitoja. Sukusoluja luovuttavalle miehelle ei pidä luoda keinotekoista juridista isyyttä. Sen sijaan on jatkettava nykyistä toimivaa käytäntöä, jossa hedelmöityshoitoja saavat niin yksinelävät naiset kuin parisuhteessa samaa tai eri sukupuolta olevan kumppanin kanssa elävät naiset. Unioni Naisasialiiton mielestä kaikilla naisilla tulee lisäksi olla oikeus hedelmöityshoitojen KELA-korvauksiin tasavertaisin ehdoin.
Unioni Naisasialiitto on ilmaissut kantansa lakiesitykseen ministereille ja hallituspuolueiden johtajille kirjeessä ennen kuin hallitus käsitteli lakiesitystä iltakoulussaan maaliskuussa 2005.

TAKAISIN SIVUN ALKUUN