Tietoa projektista

Sateenkaariperhetyön projekti toimi Setassa vuosina 2006-2008. Sateenkaariperhetyön projekti keräsi tietoa perheiden moninaisuudesta ja niistä haasteista, joita moninaisuus asettaa perheiden ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Tämän tietämyksen varassa kehitettiin korkeatasoista koulutusta, opetusmateriaalia ja hyviä käytäntöjä mm. terveys-, sosiaali- ja kasvatustoimen ammattilaisille.

Koulutuksella tähdätään siihen, että sateenkaariperheet saisivat muiden perheiden tavoin asiantuntevaa palvelua niin, etteivät yksittäiset perheet joudu kouluttamaan viranomaisia. Sateenkaariperhekoulutuksia järjestävät projektin loputtua Setan koulutuspalvelut.

Siirry ammattilaisille suunnatuille sivuille>>

Projektin tiedotuskirjeet, tiedotteet ja tapahtumien ohjelmat ARKISTOSTA>>

 

Projektiasiakirjat

 

Projektin loppuraportti >>> (tulossa)

Toimintakertomus 2007 >>>
Toimintakertomus 2006 >>>

Toimintasuunnitelma 2008 >>>
Toimintasuunnitelma 2007 >>>

Projektisuunnitelma 2006-2008 (31.5.2005) >>>

 

***********************************************************

Toimintasuunnitelma 2008

 

Sateenkaariperheiksi sanotaan sellaisia lapsiperheitä, jotka rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Kolmivuotisen Sateenkaariperhetyön projektin päämääränä on lisätä perheiden moninaisuuden kohtaamisen taitoa lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa sekä parantaa perheiden asemaa. Projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys projektiavustuksella.

Projekti kerää perustavanlaatuista tietoa erilaisten sateenkaariperheiden tilanteesta ja kokemuksista sosiaali-, terveys- ja koulutoimen palveluissa. Tämän tiedon avulla on tavoitteena luoda sekä ammattialakohtaisia hyvien toimintatapojen ja -käytäntöjen malleja ja niihin liittyvää koulutusta ja koulutusmateriaalia että perheille itselleen tarkoitettua asiantuntevaa ja tutkimukseen perustuvaa uusinta tietoa eri palveluista ja palvelujärjestelmien epäkohdista ja näistä epäkohdista selviytymisestä. Toiminta on valtakunnallista. Projektissa työskentelee projektikoordinaattori. Projektissa voi myös työskennellä osan vuotta harjoittelija tai avustaja.

Projektin tarve on noussut sateenkaariperheiden kohtaamista kohtuuttomista tilanteissa julkisen ja kolmannen sektorin lapsiperhepalveluissa. Myös sateenkaariperheiden keskinäinen moninaisuus vaatii nykyistä laajempaa selvitystä. 

Kohderyhmät ja yhteistyötahot

Projektin kaksi pääkohderyhmää ovat

1. Ammattilaiset, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Painopisteammattialoina esimerkiksi perheneuvonnan, päivähoidon, koulun ja neuvolan ammattiryhmät sekä lastenvalvojat, käräjäoikeudet ja sosiaalityöntekijät.

2. Sateenkaariperheet. Perheille jaetaan tietoa, joka kertyy projektin aikana. Projekti on järjestänyt tapaamisia ja seminaareja niillä paikkakunnilla, joissa toimii sateenkaariperheiden ryhmä. Vuoden 2008

Projektin pyhteistyötahoja ovat relevanttien ammattialojen hallinto-, tutkimus- ja koulutustahot, muut organisaatiot ja ammattialakohtaiset etujärjestöt.

Pääyhteistyötahoja ovat seuraavat organisaatiot, joihin on luotu kontakti jo projektin alussa: Sateenkaariperheet ry, PERHE-hanke (Stakes), Perheverkko (Väestöliitto), Perheterapiayhdistys, Kirkon perheasiain keskus, Lastensuojelun kehittämisohjelma (STM), Lastensuojelun keskusliitto, Lapsiasiavaltuutettu, Helsingin yliopisto, Perhetutkimuskeskus, Neuvolakeskus.

Tuotokset

Eri ammattialojen ammattilaisten, tutkijoiden, suunnittelijoiden, kouluttajien ja hallinnon kanssa yhteistyössä toimiessa pyritään luomaan eri aloille sopivia hyviä lapsiperhepalveluiden käytäntöjä ja toimintatapoja.

Projektin olennaisena osana tuotetaan koulutustilaisuuksia ja seminaareja ammattilaisille.

Järjestetään vähintään yksi maakunnallinen seminaari sekä projektin loppuseminaari. Vuonna 2008 tehostetaan tiedottamista koulutuksista, joita toteutetaan yhteistyössä koulutustoiminnan kanssa sekä itsenäisesti. Keväällä 2008 järjestetään laaja koulutustapahtuma adoptio- ja sijaishuoltoammattilaisille.

Saatetaan projektissa tuotettava oppikirja valmiiksi siten, että ammattialakohtaisten lukujen asiantuntijoiksi pyritään saamaan ammattiryhmän työtilanteita ja ammatillista diskurssia tuntevia kirjoittajia. Tuotetaan perheaiheinen opetus-dvd yhdessä koulutustoiminnan kanssa. Valmis dvd sisältää myös 20-sivuisen opettajanoppaan. Pakettia lähetetään kouluihin. Vuonna 2008 osallistutaan keskeisimmille lapsi- ja perhetyönpäiville tuoden siellä tietoa projektista. Tiedottamistyössään projekti jatkaa ammatti- ja järjestölehtien lähestymistä. Jatketaan myös tiedottamista vuoden 2007 lopulla julkaistusta tutkimusraportista koskien sateenkaariperheiden vanhemmille tehtyä kyselytutkimusta sosiaali- ja terveyspalveluista.

Projektissa päivitetään sateenkaariperheille suunnattua ohjeistusta projektin nettisivuilla. Tuetaan sateenkaariperheiden nuorten leirin järjestämistä – leiri on projektin aikana käynnistynyttä pilottitoimintaa.  Projekti osallistuu myös Sateenkaariperheiden perheleirin suunnitteluun ja toiminnan toteuttamiseen.

Vuonna 2008 vakiinnutetaan tuloksia ottaen huomioon, että projektin päättyy vuoden lopussa. Julkaisujen lisäksi materiaalia saatetaan nettisivuilla julkaistaviksi. Käytettävien varojen mukaan tuotetaan ja toimitetaan painettua materiaalia mahdollisimman laajaan käyttöön. Tietoa jaetaan Setan työyhteisön ja Sateenkaariperheyhteisön ja yhdistyksen jäsenille. Projektin aikana kertynyt informaatiomateriaalin tallennetaan tavalla, joka mahdollistaa ja edesauttaa tiedon myöhempää käyttöä. Sateenkaariperheet ry:tä tuetaan sateenkaariperhetyön jatkamisessa.

Seuranta ja arviointi

Projektia seuraa ja arvioi projektin ohjausryhmä sekä Seta ry:n hallitus. Ohjausryhmässä on mukana yhteistyötahojen edustajia.

Projektikoordinaattori toteuttaa jatkuvaa itsearviointia pitämällä projektityöpäiväkirjaa sekä pitämällä kirjaa yhteydenotoista, palavereista, yhteistyötahoista, koulutuksista ja seminaareista.

 

Sateenkaariperhetyön projektin toimintakertomus 2007

 

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman kolmevuotisen projektin tavoitteena on kerätä tietoa sateenkaariperheiden tilanteesta ja tarpeista ja tuottaa tämän tiedon pohjalta koulutusmateriaalia, koulutustilaisuuksia ja tiedottaa perheiden asemasta.

Sateenkaariperhetyön projektin keskimmäisenä toimintavuotena jatkettiin tiedon keräämistä perheiden moninaisuudesta, tiedotettiin, koulutettiin sekä tuotettiin kirjallista materiaalia ammattilaisten ja perheiden käyttöön. Toimintavuoden tärkein tuotos oli tutkimusraportti sateenkaariperheiden kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa.

Vuonna 2007 aloitettiin myös ammattilaisille ja opiskelijoille suunnatun oppikirja/käsikirjan suunnittelu.

Projektia on pyritty toteuttamaan toimintasuunnitelman mukaisesti mahdollisimman valtakunnallisesti. Toiminnan valtakunnallisuutta ovat edistäneet tiedottaminen myös paikallistason toimijoille ja medioille, osallistuminen leireille eri puolella Suomea, valtakunnallisen kyselyn tutkimusraportti, seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ja ammattilaisten tapaaminen eri paikkakunnilla. Projektin tavoitteena on järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia kaikilla paikkakunnilla, joilla on sateenkaariperhetoimintaa. Näillä paikkakunnilla tavataan paikallisia lapsi- ja perhetyön johtajia sekä kullakin alueella asuvia perheitä. Vuoden 2007 aikana tämä toteutettiin Kuopiossa ja Tampereella.

 

Tuotokset

 

 Tutkimusraportti

20.11.2007 julkaistiin Sateenkaariperhetyön projektin ja tutkija Paula Kuosmasen yhteistyönä valmistunut kirja: Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa (SEIS-projekti, Työministeriö 2007, toim. Jämsä & Kuosmanen). Kirjan muita kirjoittajia olivat Minna Selänniemi ja Tiia Aarnipuu. Kyselyaineistoon (N=178)  nojautuva tutkimusraportti kattaa alustavat tulokset perheiden kokemuksista tärkeimmissä lapsi- ja perhepalveluissa sekä katsauksen perheiden lailliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Maksuton julkaisu on saatavilla myös internetissä osoitteissa www.seta.fi/perheprojekti ja www.yhdenvertaisuus.fi.

 

 Artikkelit, nettisivumateriaali ja muut kirjalliset tuotokset vuonna 2007

• Sateenkaariperheet ovat monenlaisia perheitä – Kuinka tukea perheitä perhevalmennuksessa. Teoksessa Perhevalmennuksen käsikirja, Helsingin kaupungin terveysviraston LAPASET -hanke.
• Näkymättömistä perheistä sateenkaariperheiksi - seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen lapsiperheet. Teoksessa Sateenkaari-Suomi. Like 2007
• Lapset puhuvat perheistään. Kolumni Stakesin varhaiskasvatuksen nettisivuilla Varttuassa 22.5.2007.
• Apilaperhe – Pohdittavaa kolmen tai neljän vanhemman perheille. Julkaistu projektin nettisivuilla. saatavilla myös monisteena.
• Taustatietoa huoltajuuspäätöksistä samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä. Muistio käräjäoikeuksille. Julkaistu projektin nettisivuilla.
• Ovet auki! Lesbo- ja homovanhemmat ja koulut. Käännös yhdysvaltalaisen Family Pride –järjestön oppaasta Opening Doors. Kääntänyt Riitta Työläjärvi, julkaistu Family Priden luvalla projektin nettisivuilla. Saatavilla myös monisteena.
• Sateenkaariperheet ovat monenlaisia perheitä. Artikkeli Terveydenhoitaja-lehdessä 6/2007.
• Opas sukupuolimoninaisten lasten vanhemmille. Saatavilla monisteena.
• Lasten sukupuolen kehityksen variaatioista. Vastine Lapsen Maailma –lehdessä 11/2007.
• Kielitoimiston sanakirjaan päivitetyt tiedot sateenkaariperheistä

 

Tuotetut materiaalit

• Setan julkaisusarjassa julkaistun Sateenkaariperheen ABC-kirjasta neljäs painos (400kpl) projektin koulutusmateriaaliksi.
• Projektin yleisesite
• Julisteita projektin toiminnasta messuille.

 

Opetus-DVD

Keväällä 2007 aloitettiin sateenkaariperheistä kertovan opetus-DVD:n tuottaminen yhteistyössä Setan koulutustoiminnan ja vapaaehtoisista koostuvan työryhmän kanssa. Vuonna 2007 valmistui käsikirjoitus ensimmäiseen osaan, joka on suunnattu ammattilaisille. Ensimmäisen osan kuvauksista valtaosa valmistui vuonna 2007. Kordelinin säätiö myönsi hankkeelle apurahan, josta saatiin maksettua laitevuokrat ja palkkiot kuvausryhmän ammattilaisille.

 

Nettisivut

Projektin omat nettisivut avautuivat maaliskuussa. Projektin päättyessä sivuston on tarkoitus jäädä elämään ja toimia monipuolisena tiedonlähteenä erityisesti ammattilaisille ja opiskelijoille. www.seta.fi/perheprojekti.

 

Nuorten keskustelupalsta

Syksyllä avattiin sateenkaariperheiden kouluikäisille lapsille suunnattu keskustelusivusto. Keskustelua moderoi tehtävään valittu aikuinen.

 

Omat koulutustilaisuudet

10.3. Sateenkaariperhekouluttajien koulutus Setassa, koko päivä

29.3. Kuopion sateenkaariperheseminaari. Puhujina projektin lisäksi Kuopion kaupungin, seurakuntayhtymän ja hiippakunnan henkilöstöä sekä paikallinen poliitikko.

29.3. Koulutus Kuopion neuvolan johdolle

30.3  Koulutus Kuopion perheasiainkeskuksen henkilöstölle

25.5. TyöministeriönToteutumattomat oikeudet –hankkeen tapahtuma Setassa.

30.5. Kuopion yliopistollisen sairaalan tilaama koko päivän koulutus Kuopiossa

26.6. Helsinki Priden työelämäseminaari: projekti paneelissa

29.6. Miten lapsia tehdään, yleisötilaisuus Setassa, ennätysyleisö 80 henkeä

25.10. Koulutus Etelä-Suomen perheterapia yhdistyksen perheterapeuteille

8.11. Koulutus Laurean sosionomi-opiskelijoille

20.11. Tutkimusraportin julkaisutilaisuus Sateenkaariperheet ry:n 10v-juhlaseminaarin yhteydessä

21.11. Koulutus Espoon perheasian keskuksen perheterapeuteille

22.11. Mielenterveysmessut: projektilla ja Setalla oma puolipäiväinen seminaari

28.11. Koulutus Tampereen perheasiain neuvottelukeskuksen henkilöstölle

29.11. Seminaari Tampereella. Puhujina projektin lisäksi apulaispormestari, lapsiasiamies, kansanedustaja Salovaara sekä edustajat perheasiain neuvottelukeskuksesta ja oppilashuollosta.

 

Muiden tilaisuudet, joissa projekti kouluttajana tai projektilla puheenvuoro

15.2. Pinkkiruusun keskustelu sateenkaariperheistä, Kirjasto 10

14.3. Sosiaalialan ammattilaispäivät: puolen tunnin puheenvuoro

11.5. Parisuhdeasiain neuvottelupäivät Kuntatalolla (Stakes): kolmen vartin puheenvuoro

15.5. SEIS-projektin moninaisuuspäivän paneeli Säätytalolla

28.5. Väestöliitto parisuhdekoulutus: tunnin ja vartin puheenvuoro

31.5. MLL: Puuttuvat oikeudet: lapset (Työministeriö)

13.9. Espoon perhekeskus kumppanina: tunnin koulutus Espoon henkilöstölle

13.10 Koulutus Kouvolan koko varhaiskasvatushenkilöstölle, tunti ja vartti

23.10. Lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman tilaisuus säätytalolla, oma puheenvuoro.

 

Omat muut tilaisuudet

• 2.-4.3. Sateenkaariperheiden talvileiri. Projekti järjesti aikuisille keskustelun parisuhteisiin liittyvistä teemoista ja kouluikäisille lapsille suunnatun videopajan, jossa viikonlopun aikana toteutettiin dokumentaarinen DVD, joka jaettiin kaikille perheille.
• 29.3. Kuopion sateenkaariperhetapaamisessa projektin edustaja tapasi kuopiolaisia perheitä.
• 3.-8.6. Koululaisten leiri. Projekti rahoitti ja järjesti pilottitoimintana kesäleirin sateenkaariperheissä eläville kouluikäisille lapsille. Leiri järjestettiin Kyyrönkaidan leirikeskuksessa Ristiinassa. Osanottajia oli lopulta 17 lasta ikäjakaumaltaan 8-15 vuotta. Vastaavan vetäjän lisäksi apuohjaajina toimi 3 vapaaehtoista aikuista. Projekti järjesti leirillä lasten ikäryhmän mukaisesti keskusteluja sateenkaariperheellisyydestä.
• 26.10. Järjestettiin leiritapaaminen koululaisille. Samaan aikaan kokoontuneet vanhemmat perustivat keskuudestaan työryhmän, joka ryhtyi yhteistyössä Sateenkaariperheet ry:n kanssa suunnittelemaan seuraavan kesän leiriä.
• 28.10. Transperheiden ryhmä TransHelsinki –tapahtuman yhteydessä.
• 21.11. Eduskunnan lähetystötilassa tilaisuus, jossa esiteltiin vastavalmistuneen tutkimusraportin tuloksia

 

Kouluttajaryhmä

Vapaaehtoisille sateenkaariperhekouluttajat-ryhmän jäsenille järjestettiin täydennyskoulutusta vuoden aikana. Kouluttajaryhmän jäsenet hoitivat vuoden aikana kymmenkunta koulutustehtävää.

 

Tiedon kerääminen

 

Kyselyt

Syksyllä 2006 kerätyn Sateenkaariperhe-kyselyn (N=178) aineiston analyysia tehtiin läpi vuoden yhteistyössä Helsingin Yliopiston Kristiina-instituutin tutkijan Paula Kuosmasen kanssa.

 

Aivoriihiryhmät

Tiedonkeruuta perheiltä jatkettiin myös laadullisemmin menetelmin. Järjestettiin erityisiä aivoriihitapaamisia, joissa tietyssä elämäntilanteessa elävien ihmisten kanssa pohditaan kunkin ryhmän erityishaasteita ja –tarpeita. Tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman monenlaisten sateenkaariperheiden äänen kuuleminen. Vuonna 2007 järjestettiin aivoriihitapaamiset miehille, monivanhempaisille perheille, eronneille, isovanhemmille, teini-ikäisten lasten vanhemmille, kouluikäisille lapsille ja transvanhemmille ja heidän puolisoilleen.

 

Kansainväliset seminaarit, koulutukset ja tapahtumat

Projekti osallistui vuoden 2007 aikana seuraaviin opintomatkoihin, seminaareihin ja tapahtumiin:

- Opintomatka Yhdysvaltoihin:

• 21.4. 12th Annual Rainbow Families Conference, Minneapolis, Yhdysvallat. Yhdysvaltain suurin sateenkaariperhekonferenssi, 1200 osallistujaa, yli 60 workshopia, kymmeniä järjestöjä esittelyssä ympäri maata.
• 22.4. Tapaaminen Minnesotan homo- ja bi-isien yhdistyksen puheenjohtajan kanssa
• 24.4. Tapaaminen New Yorkin Gay Centerin perheprojektin kanssa
• 25.4. Tapaaminen Gay Parent Magazinen päätoimittajan kanssa; tapaaminen koululais- ja nuorisotyötä tekevän valtakunnallisen GLSEN –järjestön kanssa; ryhmätapaaminen sijaissynnytystä harkitseville homo- ja bimiehille.
• 26.4. Tapaaminen Family Pride –järjestön kanssa Washingtonissa. Suurin valtakunnallinen sateenkaariperhejärjestö (20 työntekijää).
• 27.4. Tapaaminen HRC:n (Setaa vastaava järjestö, 200 työntekijää) perheprojektin (5 työntekijää), työsyrjintähankkeen, uskontohankkeen ja tutkimusosaston kanssa. Haastattelun antaminen HRC:n omalle radiokanavalle.
• 28.4. Rainbow Families DC 2007 Parenting Conference, Washington DC. Kontaktin luominen mm. COLAGE –järjestöön, joka toimii sateenkaariperheiden koulu-ikäisten ja nuorten aikuisten kanssa.
• 29.4. Family Matters: The National Fertility and Adoption Conference. Suurin alansa tapahtuma Yhdysvalloissa. Yhtenä workshoplinjana oli lhbt-ihmisten adoptiot ja hedelmöityshoidot, sisältäen sijaissynnytyksen.

- 21.-23.9. Kutsumatka Euroopan parlamentissa Brysselissä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöasioita ajavien europarlamentaarikkojen Intergroupin varapuheenjohtaja Alenxander Stubb kutsui joukon suomalaisia alan vaikuttajia tutustumaan parlamenttiin ja komissioon sekä verkostoitumaan. Lisäksi kutsuttu ryhmä tapasi ILGAn (International Gay and Lesbian Association)  Euroopan osaston edustajia.

- Opintomatka Iso-Britanniaan: 2.10. Assessing and supporting gay and lesbian carers and adopters & 3.10. Placing children with gay and lesbian carers and adopters. Kaksipäiväinen koulutussarja, jonka järjesti Iso-Britannian kansallinen adoptio- ja sijaishuoltojärjestö BAAF.

 

Tiedotus

Projektin henkilöstön työpanoksesta huomattava osa kuluu tiedottamiseen. Tiedotusta tuki nettisivujen julkaiseminen. Tiedotustyössä painottui tiedottaminen tapahtumista ja julkaisuista.

Tutkimusraportin tulosten tiivistelmän sisältämä tiedote lähti paitsi medioihin, myös laajasti sosiaali- ja terveyden huollon ja koulutustoimen tahoille. Raporttia lähetettiin politiikan, tasa-arvon, tutkimuksen, koulutuksen, sosiaali- ja terveysalan ja kasvatustoimen avainhenkilöille ja –tahoille sekä ammatillisten oppilaitosten kirjastoille.

Tiedotuksessa käytettiin hyväksi myös muiden toimijoiden internetportaaleja kuten lapsitieto.fi (LSKL) ja sosiaaliportti.fi (Stakes). Tärkeä osa tiedotustyötä olivat erilaiset messut ja tapahtumat. Vuonna 2007 projekti esitteli toimintaansa seuraavissa tapahtumissa:

2.2.                  Varhaiskasvatuksen päivät, Helsinki

14.3.                Sosiaalialan ammattilaispäivät, Helsinki

29.-30.3.          Kansalliset esi- ja alkuopetuspäivät, Helsinki

10.5.                Neuvolapäivät, Espoo

23.-24.5.          Terve-SOS –messut, Oulu

29.-30.9.          Lastentarhaopettajapäivät, Vaasa

30.-31.10.        Neuvolapäivät, Helsinki

22.-23.11.        Mielenterveysmessut, Helsinki

Projekti julkaisi projektin tiedotuskirjettä (4) Setan Rainbow-keskustelufoorumilla ja projektin nettisivuilla. Lisäksi tiedotuskirje lähettiin Sateenkaariperheet ry:n jäsenille. Perheille suunnatussa tiedotuksessa käytettiin pääasiallisena kanavana keskustelufoorumia. Lisäksi käytettiin mm. sateenkaariperheiden miesten omaa sähköpostilistaa.

 

Yhteistyö ja poliittinen vaikuttaminen

Projekti osallistui kuulemistilaisuuksiin ja lausuntojen valmisteluun Suomen hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittisesta kehitysohjelmasta. Vuonna 2007 aikaan projekti osallistui gallup-tutkimuksen tilaamiseen suomalaisten asenteista sateenkaariperheiden lapsiin liittyen. Aikataulullisesta syystä tutkimustietoa pystyttiin käyttämään eduskuntavaalien alla julkisessa keskustelussa perheoikeuksista.

Projekti kommentoi Perhelääketieteen käsikirjaan tekeillä olevaa sateenkaariperheitä koskevaa artikkelia. Lisäksi kommentoitiin Ihmisoikeusliiton kustantaman Syrjintä Suomessa 2006 raportin sateenkaariperheaiheista artikkelia sekä Väestöliiton perhebarometrin kyselylomaketta.

Projekti konsultoi vuoden 2007 aikana Stakesin Varhaiskasvatuksen nettipalvelua, josta ammattilaiset saavat pyytää konsultaatiota työnsä tueksi. Stakesin Sosiaaliportin ja Sexpon kanssa yhteistyössä ideoitiin ja toteutettiin vastaava konsultointiryhmä seksuaalisuutta käsittelevien asioiden ammatilliseksi tueksi Stakesin Sosiaaliportti-verkkopalveluun.

 

Kontaktit

Projektin tärkein yhteistyökumppani on Sateenkaariperheet ry, jonka kanssa on yhteistyössä kerätty tietoa, järjestetty tilaisuuksia, koordinoitu tiedotusta ja suunniteltu tulevaa. Muita tärkeitä lähiyhteistyötahoja on ollut Setan koulutustoiminta, Transtukipisteen perhetyö ja HeSetan sosiaalityö sekä Kuopion ja Oulun Setat.

 

Asiakkaat

Projektin yhtenä toimintamuotona on sateenkaariperheellisten neuvonta palveluihin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2007 aikana projektiin otti yhteyttä kolmisenkymmentä ihmistä tässä tarkoituksessa. Asiat koskivat useimmiten huoltajuushakemuksia ja sosiaalietuuksia. Muita asioita olivat rekisteröityä parisuhdetta koskevat kysymykset, apilaperheen suunnittelemiseen liittyvät seikat, avunetsintä parisuhdeongelmissa ja eron yhteydessä, sijaissynnytys, koulukiusaaminen, adoptiolainsäädäntöön liittyvät yksityiskohdat ja sukunimiasiat.

 

Opiskelijat

Runsas parikymmentä opinnäytetyötä tekevää opiskelijaa otti projektiin yhteyttä tietojen keräämiseksi, haastateltavien etsimiseksi ja opinnäytetyön suunnitelmien ohjaamiseksi ja kommentoimiseksi. Opiskelijat olivat suurimmaksi osaksi sosionomi-opiskelijoita ja varhaiskasvatuksen alan opiskelijoita. Muita opiskelualoja olivat toisen asteen sosiaaliala, sosiaalityö, luokanopettaja, kotitalousopettaja, terveydenhoitaja, perheterapeutti ja seksuaalineuvoja. Opiskelijoiden opinnäytetöitä kerättiin projektin nettisivuille.

 

Kirjelmöinti

• Tiedustelu alioikeuksien tarkastajalta sateenkaariperheiden huoltajuuspäätöksistä
• TEOlle kysely transnaisten siittiöiden käytöstä hedelmöityshoidoissa
• Tiedustelu Kelalta naisparien hoitojen korvattavuudesta

 

Medianäkyvyys

Projekti on ollut esillä mediassa:

3.1. Yle Pohjois-Suomen uutiset: uutinen sateenkaariperhetyön projektista

2/2007 Lastentarha: Sateenkaariperheet tyytyväisiä päivähoitoon

23.3. Kuopion seurakuntayhtymän Kirkko ja koti –lehti: uutinen Kuopion seminaarista

29.3. STT: uutinen Kuopion seminaarista

31.3. Viikkosavo: artikkeli Kuopion seminaarista

6.4. Helsingin Sanomat: projektin rahoittaman gallup-kyselyn tulokset

8/2007 Sosiaaliturva: artikkeli projektista

15.11. MTV3:n perhefoorumi: koordinaattori tunnin haastattelussa

20.11. Tutkimusraportin julkaisutilaisuus ja Sateenkaariperheet ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari: Helsingin Sanomat, STT, Huvfudstadsbladet, kansan uutiset.

21.11. Radio Nova: tutkimusraportista

25.11. Helsingin Sanomat: tutkimusraportista

29.11. Åbo Underrättelser: Turun huoltajuusongelmista

29.11. Tampereen seminaari: STT, Ylen paikallisradio

11/2007 Lapsen Maailma: vastine

12/2007 Lapsen Maailma: uutinen tutkimusraportista

Lisäksi projekti välitti vuoden 2007 aikana haastattelupyyntöjä sateenkaariperheille ja asiantuntijoille eri medioiden toimittajilta ja edisti siten sateenkaariperheaiheiden käsittelyä mediassa.

  

Resurssit

Projektin resursseina vuonna 2007 ovat toimineet projektikoordinaattori Juha Jämsä kokopäiväisessä työsuhteessa ja projektiavustaja Tiia Aarnipuu osa-aikaisena (20h/vk) syyskuun alusta vuoden loppuun saakka. Lisäksi projekti teetti pienempiä kirjoitus-, kommentointi-, suunnittelu- ja toimistotöitä useammalla henkilöllä. Projektilla oli paljon yhteistyötä Sateenkaariperheet ry:n vapaaehtoisten kanssa.

 

Projektinhallinta

 Projektikoordinaattori ja –avustaja ovat pitäneet projektin ajan päiväkirjaa projektin edistymisestä, yhteydenotoista ja palavereista. Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa arvioimaan projektin edistymistä toimintavuoden 2007 aikana 24.1., 25.5., 14.8. ja 18.12. Joulukuun kokouksessa ohjausryhmän toiminnankuvaa tarkennettiin aktiivisempaan suuntaan. Toimintasuunnitelmaa toteutui muilta osin kuin ammattilaistyöryhmien keräämistä vuonna 2008 julkaistavan oppikirjan lukujen työstämiseksi. Toimintaa päätettiin suunnata siten että kirjan lukuihin pyydetään kirjoitusvaiheessa ammattilaisten kommentteja.

 

Toimintasuunnitelma 2007

Sateenkaariperhetyön projekti

Sateenkaariperheiksi sanotaan sellaisia lapsiperheitä, jotka rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Sateenkaariperhetyön projektin päämääränä on lisätä perheiden moninaisuuden kohtaamisen taitoa lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa sekä parantaa perheiden asemaa.

Projektin tavoitteena on kerätä perustavanlaatuista tietoa erilaisten sateenkaariperheiden tilanteesta ja kokemuksista sosiaali-, terveys- ja koulutoimen palveluissa. Tämän tiedon avulla on tavoitteena luoda sekä ammattialakohtaisia hyvien toimintatapojen ja -käytäntöjen malleja ja niihin liittyvää koulutusta ja koulutusmateriaalia että perheille itselleen tarkoitettua asiantuntevaa ja tutkimukseen perustuvaa uusinta tietoa eri palveluista ja palvelujärjestelmien epäkohdista ja näistä epäkohdista selviytymisestä. Toiminta on valtakunnallista.

Projektin tarve on noussut sateenkaariperheiden kohtaamista kohtuuttomista tilanteissa julkisen ja kolmannen sektorin lapsiperhepalveluissa. Myös sateenkaariperheiden keskinäinen moninaisuus vaatii nykyistä laajempaa selvitystä.

Toimintatavat

Perheiden moninaisuuden kohtaamisen parantamiseksi projektissa on lähdetty tiedon keruun ja verkostoitumisen kautta liikkeelle. Ensimmäisenä toimintavuonna on kerätty tieteellisiä periaatteita noudattaen laaja kyselyaineisto sateenkaariperheiden kokemuksista palvelujärjestelmissä. Kysely on tehty yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa. Vuonna 2007 tapahtuu suurin osa aineiston analysoinnista. Tietoa kerätään myös perheiden omien teemaryhmien, ”aivoriihiryhmien” kautta, painopistealueina esim. sukulaiset, isovanhemmat, monivanhempaiset perheet, yksinhuoltajat, miehet ja teini-ikäiset lapset.

Kyselymateriaalin pohjalta tuotetaan vuoden 2007 aikana ammattialakohtaista koulutusmateriaalia yhteistyössä kunkin ammattialan ammattilaisten, tutkijoiden, kouluttajien ja hallinnon kanssa koulutusmateriaalityöryhmissä. Vuoden 2007 aikana valmistaudutaan julkaisemaan opas ammattilaisille, joka sisältää koulutusmateriaaliprosessissa syntynyttä materiaalia. Opas julkaistaan vuonna 2008. Koulutusmateriaalin tuottamisen ohessa projekti verkostoituu laajasti eri ammattialojen kanssa ja toteuttaa myös ammattilaisille suunnattua koulutusta.

Kyselyaineistosta saadaan myös paljon käytännön tietoa perheiden tilanteista ja eri perheiden ratkaisuista vaikeissa tilanteissa. Aineiston perusteella tunnistetaan tilanteita, joissa perheet kohtaavat vaikeuksia. Perheitä pyritään neuvomaan palvelujärjestelmien käytössä, koska perheiden moninaisuuteen sopimaton lainsäädäntö aiheuttaa tilanteita, joissa yksittäiset perheet eivät välttämättä kykene itse selvittämään miten toimia.

Verkostoituminen on projektille hyvin tärkeää tulosten istuttamiseksi ja valtavirtaistamiseksi. Ensimmäisenä vuonna hyvin käyntiin lähtenyttä verkostoitumista jatketaan erityisesti eri ammattialojen koulutuksen, tutkimuksen ja hallinnon suuntaan. Projekti järjestää myös toisena toimintavuotena seminaareja ja koulutuksia yhteistyötahoille. Tärkeä verkostoitumisen tapoja ovat myös yhteistyö ammatti- ja järjestölehtien kanssa, osallistuminen tärkeimmille lapsi- ja perhetyönpäiville ja kansainvälisen verkostoitumisen aloittaminen vuonna 2007. Lisäksi projektikoordinaattori seuraa tieteellistä keskustelua lapsiperheistä.

Resurssit

Projektissa toimii kokopäiväinen projektikoordinaattori. Lisäresursseina toimii ohjausryhmä ja lähimmät yhteistyötahot. Projektissa toimii toimintavuoden aikana mahdollisesti myös harjoittelija/joita.

Kohderyhmät

1. Ammattilaiset, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Painopisteammattialoina esimerkiksi perheneuvonnan, päivähoidon, koulun ja neuvolan ammattiryhmät sekä lastenvalvojat, käräjäoikeudet ja sosiaalityöntekijät.

2. Sateenkaariperheet, joille tarkoitus jakaa tietoa, joka kertyy projektin materiaalintuotannon aikana. Projekti on järjestänyt tapaamisia ja seminaareja niillä paikkakunnilla, joissa toimii sateenkaariperheiden ryhmä. Vuoden aikana toteutetaan tapahtumia niillä paikkakunnilla, joissa sitä ei aiemmin ole tehty.

Yhteistyötahot

Kohderyhmänä olevien ammattialojen hallinto-, tutkimus- ja koulutustahot ja ammattialojen organisaatiot ja etujärjestöt.

Tähän mennessä yhteistyötä esim. seuraavien tahojen kanssa: Sateenkaariperheet ry, PERHE-hanke (Stakes), Perheverkko (Väestöliitto), Perheterapiayhdistys, Kirkon perheasiain keskus, Lastensuojelun kehittämisohjelma (STM), Lastensuojelun keskusliitto, Lapsiasiavaltuutettu, Helsingin Yliopisto, Perhetutkimuskeskus, Neuvolakeskus

Tuotokset

Projektin pääasiallisia tuotoksia ovat vuonna 2007 kyselyaineistosta julkaistava tieteellinen raportti, kyselyaineiston pohjalta tuotettavat ammattilalakohtaiset koulutusmateriaalit Setan koulutustoiminnan käyttöön sekä valmistautuminen kolmannen toimintavuoden aikana julkaistavan oppaan tuottamiseen.

Eri ammattialojen ammattilaisten, tutkijoiden, suunnittelijoiden, kouluttajien ja hallinnon kanssa yhteistyössä syntyy myös eri aloille sopivia hyviä lapsiperhepalveluiden käytäntöjä ja toimintatapoja.

Perheiden käyttöön projektin aikana syntyvää materiaalia julkaistaan jossain muodossa pitkin projektin kestoa. Projekti osallistuu sateenkaariperheiden leirin suunnitteluun ja toiminnan toteuttamiseen. Erityisesti tuetaan perheiden lasten ja nuorten oman (leiri)toiminnan kehittämistä.

Toisena toimintavuotena tuotetaan edelleen myös projektin tiedotusmateriaalia (projektissa julkaistu jo esite ammattilaisille) ja viedään koulutusmateriaaleja projektin internet-sivustoille, jotka ovat osaltaan osa projektin istuttamista ja valtavirtaistamista.

Projektin olennaisena osana tuotetaan edelleen koulutustilaisuuksia ja seminaareja ammattilaisille. Koulutuksia mainostetaan ja toteutetaan pääasiassa Setan koulutustoiminnan kautta, mutta myös itsenäisesti ja muiden koulutustilaisuuksien kautta. Vuonna 2007 järjestetään ainakin yksi seminaari ammattilaisille jostain erityisen ajankohtaisesta aihepiiristä.

Projektin seuranta ja arviointi

Projektia seuraa ja arvioi projektin ohjausryhmä sekä Seta ry:n hallitus. Ohjausryhmässä on mukana yhteistyötahojen edustajia.

Projektitkoordinaattori toteuttaa jatkuvaa itsearviointia pitämällä projektityöpäiväkirjaa sekä pitämällä kirjaa yhteydenotoista, palavereista, yhteistyötahoista, koulutuksista ja seminaareista.

 

Toimintakertomus 2006

Sateenkaariperhetyön projekti käynnistyi toimintavuoden 2006 aikana. Projektin rajauksesta ja käynnistämisestä päätettiin Setan hallituksessa xx.xx.2006. Työntekijän rekrytointi suoritettiin huhti-toukokuussa. Projektikoordinaattori Juha Jämsä aloitti työnsä 22.5.2006.

Ensimmäisenä toimintavuonna projektissa keskityttiin projektinhallinnan kehittämiseen, tiedottamiseen, koulutus- ja tiedotustilaisuuksien järjestämiseen, yhteistyökumppaneiden hankintaan ja laajan kyselyaineiston keräämiseen. Lisäksi toimintavuoden lopulla pyrittiin edistämään sateenkaariperhetyöhön liittyvän pilottihankkeen käynnistämistä Oulussa. Hanketta on suunniteltu yhdessä PERHE-hankkeen (Stakes) ja Väestöliiton kanssa.

Projektia on pyritty toteuttamaan toimintasuunnitelman mukaisesti mahdollisimman valtakunnallisesti. Toiminnan valtakunnallisuutta ovat edistäneet tiedottaminen myös paikallistason toimijoille ja medioille, sisäinen tiedottaminen vain valtakunnallisilla foorumeilla, osallistuminen leireille ympäri Suomen, kyselyn suorittaminen valtakunnallisesti, seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen eri paikkakunnilla, ammattilaisten tapaaminen eri paikkakunnilla ja pilottiprojektin juurruttaminen Pohjois-Suomeen. Projektin tavoitteena on vierailla kaikilla paikkakunnilla, joilla on sateenkaariperhetoimintaa. Näillä paikkakunnilla on pyrkimyksenä järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia ja tavata paikallisia lapsi- ja perhetyön johtajia sekä kullakin alueella asuvia perheitä. Vuoden 2006 aikana tämä toteutettiin Jyväskylässä ja Oulussa ja kevyemmin Turussa. Kuopio ja Tampere jäivät seuraavalle vuodelle.

Projektin tavoitteena on kerätä tietoa sateenkaariperheiden tilanteesta ja tarpeista ja tuottaa tämän tiedon pohjalta koulutusmateriaalia, koulutustilaisuuksia ja tiedottaa perheiden asemasta. Toimintakertomus on jaoteltu tämän tavoitteen mukaisesti.

 

Tiedon kerääminen

Tietoa sateenkaariperheiden asemasta on kerätty monin tavoin. Asiaan perehtyneet yhteistyötahot ovat keränneet omaa materiaaliaan. Perheillä itsellään on omia foorumeita, joissa tietoa on paljon jaossa. Lisäksi projekti on seurannut tiiviisti julkista keskustelua sateenkaariperheistä. Projekti on kerännyt tietoa myös kahden itse toteuttamansa foorumin kautta.

 

Kyselyt

Sateenkaariperheet ry:n kesäleirin yhteydessä projekti keräsi kyselyaineiston leirille osallistuneiden vanhempien kokemuksista. Kyselyyn vastasi 55 vanhempaa, vastausprosentti oli lähes sata. Kyselyssä kartoitettiin perheiden juridisia suhteita, heidän asemaansa ja erityisesti kokemuksia eri perhepalveluista. Tämän aineiston perusteella on tuotettu pieniä tietopaketteja koulutuskäyttöön, esimerkiksi opas neuvolan henkilökunnalle.

Kesällä kerätty kyselyaineisto oli tarkoitettu syksyllä toteutetun varsinaisen kyselyn koeversioksi. Kesän kyselyn perusteella laadittiin hyvin perinpohjainen, lähes 40-sivuinen kyselykaavake syksyn kyselyä varten. Syksyn kysely toteutettiin yhteistyössä Kristiina-instituutin (HY) kanssa. Kyselykaavake lähetettiin Sateenkaariperheiden aikuisjäsenille. Sen lisäksi kyselyyn pystyi vastaamaan internetissä, jota kautta suurin osa vastauksista annettiin. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 188 vanhempana toimivaa henkilöä.

Kyselyaineistoa päästiin muokkaamaan analyysikuntoon kun projektissa aloitti korkeakouluharjoittelija lokakuun alussa. Aineisto saatettiin analyysikuntoon vuoden loppuun mennessä. Lisäksi aineistosta kirjoitettiin selonteko vastaajien taustatiedoista sekä perhemuodoista ja elämäntilanteista. Loppuvuodesta käynnistyi myös aineiston tarkempi analyysi yhteistyössä Kristiina-instituutin kanssa. Analyysin tuloksia on tarkoitus käyttää koulutusmateriaalin pohjana. Aineiston pohjalta on tarkoitus julkaista 1-3 tieteellisesti pätevää julkaisua yhteistyössä Kristiina-instituutin kanssa.

 

 Aivoriihiryhmät

Tietoa kerättiin perheiltä myös laadullisemmin menetelmin. Päätettiin järjestää erityisiä aivoriihitapaamisia, joissa tietyssä elämäntilanteessa elävien ihmisten kanssa pohditaan kunkin ryhmän erityishaasteita ja –tarpeita. Tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman monenlaisten sateenkaariperheiden äänen kuuleminen. Vuonna 2006 järjestettiin aivoriihitapaamiset miehille ja monivanhempaisten perheiden vanhemmille. Vuosille 2007-2008 suunniteltiin tapaamisia yksinhuoltajille, teini-ikäisten lasten vanhemmille, isovanhemmille, sukulaisille, uusperheille ja eronneille.

 

Tuotokset

 

Tilaisuudet ja koulutukset

Vuoden aikana projekti järjesti itse 10 tilaisuutta ja oli mukana järjestämässä lisäksi yhtä.

13.-16.7.          Sateenkaariperheet ry:n perheleiri. Projektikoordinaattori järjesti leirille ohjelmaa ja toteutti leirin aikana harjoituskyselyn. Monivanhempaisten perheiden aivoriihi.

21.8.                Sateenkaariperheaiheinen miniseminaari Jyväskylän pääkirjastossa. Puhujana Juha Jämsä. Kuuntelijoita kymmenkunta, yksi toimittaja.

9.9.                  Sateenkaariperheiden miesten aivoriihi Helsingissä.

23.9.                Sateenkaariperhepolitiikan visioita ja tulevaisuuden utopioita –aivoriihi Helsingissä.

26.9.                Projektin avausseminaari Sateenkaariperheiden lapset. Helsingissä, Ateneumin taidemuseon Ateneum-salissa. Osanottajia noin 140. Puhujina Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, Kirkon perheasiain johtaja Martti Esko, lastenpsykiatri Tytti Solantaus,  rovasti Liisa Tuovinen, projektipäällikkö Auli Paavola (Lastensuojelun Keskusliitto), perhetutkija Anna Rotkirch ja projektikoordinaattori Juha Jämsä. Puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuutettu Tiia Aarnipuu.

21.10.              Monivanhempaisten perheiden aivoriihi.

29.10.              Tapaaminen Turun sateenkaariperheiden kanssa.

18.11.              Perheiden moninaisuus –seminaari Oulussa. Osanottajia noin 60. Puhujina europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi (kok.), naistutkimuksen lehtori Niina Kuorikoski, Oulun kaupungin avoterveydenhuollon ylihoitaja Leena Karjalainen, erikoislastentarhanopettaja Raija Ylilehto-Suvanto, perheneuvoja Kalervo Nissilä (Perheasiain neuvottelukeskus, Oulu), Sateenkaariperheet ry:n varapuheenjohtaja Helena Kuuluvainen, Setan nuorisotyön koordinaattori Saija Himanka ja projektikoordinaattori Juha Jämsä.

20.11.              Koulutustilaisuus Oulun oppilashuoltoyksikön henkilökunnalle.

20.11.              Koulutustilaisuus Oulun Perheasiain neuvottelukunnan henkilökunnalle.

13.12.              Adoptioglögit. Keskustelutilaisuus läheisille yhteistyökumppaneille.

Itse järjestettyjen tilaisuuksien lisäksi projektikoordinaattori toimi kouluttajana ainakin seuraavissa koulutustilaisuuksissa:

16.6.                Positively Women. Messiin –hankkeen kv-yhteistyötahoja Setan toimistolla

8.8.                  Oppilasvaihdossa olevia nuoria Setan toimistolla

28.9.                Seksologien koulutuspäivä Setan toimistolla

9.11.                Perheterapiapäivät Turussa

30.11.              Messiin –hankkeen koulutus Helsingin sosiaaliviraston henkilökunnalle

 

Tuotetut materiaalit

1. Jo aiemmin Setan julkaisusarjassa julkaistun Sateenkaariperheen ABC-kirjan painattaminen projektin koulutusmateriaaliksi (400 kpl, 3. painos)

2. Projektin 4-värinen yleisesite, 10 000 kpl painos. Kului lähes loppuun ensimmäisenä vuonna.

3. Uusittujen Ei niin hullunkuriset perheet –pelikorttien julkaiseminen yhteistyössä Z-lehden kanssa. Projektin osuus 500 pakkaa koulutus- ja tiedotuskäyttöön. Koko painoksessa projektin logo ja yhteystiedot

4. Kesän kyselyaineiston pohjalta kirjoitettu esite neuvolahenkilökunnalle, kopioitu ja jaettu arviolta 600 kopiota.

5. Jo aiemmin Setan julkaisusarjassa julkaistun Isä, joka on homo –teoksen painattaminen projektin koulutusmateriaaliksi (300 kpl, 2. painos)

6. Vaihteleva määrä pienemmän painoksen kopioitavia esitteitä

 

Muut kirjalliset tuotokset

Vuoden aikana projekti tuotti artikkelin Luonnonlapsi-lehteen, kirja-arvostelun Z-lehteen ja kriittisen arvostelun hallituksen perhevapaapaketista, jota tarjottiin Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien artikkelitoimitukseen. Lainsäädännön muutosten takia artikkeli vanhentui.

 

kouluttajaryhmä

Yhteistyössä Sateenkaariperheet ry:n ja Setan koulutustoiminnan kanssa perustettiin sateenkaariperhekouluttajien ryhmä, joka koostuu vapaaehtoisista, sateenkaariperheasioihin perehtyneistä kokemuskouluttajista. Ryhmän vetäjäksi valittiin Anni Wäst.

 

Tiedotus

Projektin käynnistymisen takia tiedotus korostui ensimmäisenä toimintavuotena. Projektin tiedotus painottui projektin alkupuolella projektin olemassaolosta tiedottamiseen yhteistyökumppaneille, lapsi- ja perhetyön kentälle ja medialle. Syksyllä tiedotus painottui kahden seminaarin tiedottamiseen, erityisesti Helsingissä 26.9. järjestettyyn projektin avausseminaariin.

Tiedotus sateenkaariperheille tapahtui useaa kautta. Projekti julkaisi omaa palstaa Z-lehden Z-datassa (3 numeroa) ja Sateenkaariperheet ry:n jäsenkirjeessä (3 numeroa). Tärkein tiedotuskanava oli kuitenkin erilaiset sähköiset foorumit, tärkeimpänä Setan palvelimella sijaitseva Rainbow-keskustelufoorumi. Projekti aloitti vuoden 2006 aikana tällä foorumilla 50 viestiketjua.

Mediaa lähestyttiin lähinnä sähköisesti, mutta lapsi- ja perhetyön järjestökenttää lähestyttiin myös postitse lähetettyjen kirjeiden ja esitteiden muodossa. Mediaa tavoiteltiin arviolta 300 toimittajan/toimituksen välityksellä. Samoin järjestöpuolella tavoitettiin satoja eri tahoja. Lisäksi tiedottamista suunnattiin kirkollisille toimijoille, oikeusistuimille, poliitikoille, ministeriöille (erit. STM), valtion laitoksille (erit. Stakes, Kela ja tilastokeskus) ja tiettyjen kuntien terveys-, sosiaali- ja koulutoimille. Projektin koulutusmateriaalina toimivia kirjoja mainostettiin Sosiaali- ja terveysalan tietopalvelun välityksellä. Tietoa projektista tarjottiin eri internetportaaleille, esimerkiksi Sosiaaliportti.

Elokuussa ilmestyi projektin monivärinen yleisesite. Graafisen ilmeen suunnitteli graafikko Mari Liistola. Joulukuussa teksti käännettiin myös ruotsin ja englannin kielille. Joulukuussa suunniteltiin graafinen ilme (suunnittelija Janne Tompuri) vuonna 2007 avattaville projektin internetsivuille. Tiedotuksen avuksi perustettiin postituslistat ohjausryhmälle, miesten toiminnalle ja sateenkaariperhekouluttajien ryhmälle. Median ja ammattilaisten yhteystietoja kerättiin. Yhteystietokannassa on noin 700-800 henkilön/tahon yhteystiedot. Projekti keräsi myös sateenkaariperheitä kuvaavien valokuvien kuvapankin tiedotuksen ja median käyttöön.

 

Kontaktit

 

Yhteistyö

Projektin tärkein yhteistyökumppani on Sateenkaariperheet ry, jonka kanssa on yhteistyössä kerätty tietoa, järjestetty tilaisuuksia, koordinoitu tiedotusta ja suunniteltu tulevaa. Muita tärkeitä lähiyhteistyötahoja on ollut Setan koulutustoiminta, Transtukipisteen perhetyö ja HeSetan sosiaalityö.

Muista tahoista erityisen tiivistä yhteistyötä on tehty PERHE-hankkeen (Stakes, STM), Kristiina-instituutin (HY), Perheterapiayhdistyksen, Väestöliiton, Lastensuojelun Keskusliiton, Lapsiasiavaltuutetun ja Kirkon perhetyön kanssa. Yhteistyötä on ollut myös Setlementtinuorten, Toimiva lapsi ja perhe –yhdistyksen, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, Tasa-arvoyksikön (STM), Helsingin sosiaaliviraston, Lasten suojelun kehittämisohjelman, Maailman koulu –yhdistyksen, Mielenterveysseuran, Oulun kaupungin avoterveydenhuollon, päivähoidon, oppilashuoltoyksikön ja perheneuvolan sekä Allianssin kanssa. Yhteistyötahojen kanssa on vuoden 2006 aikana järjestetty noin 60 palaveria.

Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on alustavasti kartoitettu vuoden 2006 aikana. Projekti on liittynyt yhdysvaltalaisen Colagen (Children of Gays and Lesbian Everywhere) ja brittiläisen Stonewallin postituslistalle ja tilannut yhdysvaltalaisen Gay Parent Magazine –lehden.

 

Asiakkaat

Projektin yhtenä toimintamuotona on sateenkaariperheellisten neuvonta palveluihin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2006 aikana projektiin otti yhteyttä parisen kymmentä ihmistä tässä tarkoituksessa. Toimintamuotoa ei mainostettu millään lailla. Kolmeen otteeseen asiakkaita tavattiin kasvokkain. Asiakkaista noin kolmannes oli miehiä, loput naisia. Kysymykset liittyivät huoltajuushakemuksiin, huoltajuuskiistoihin, hedelmöityshoitoihin, hoitovapaisiin, henkisen tuen tarpeeseen ja erityisesti kolmi- ja neliapilaperheiden aiesopimuksiin ja muihin järjestelyihin.

 

Opiskelijat

Sateenkaariperheaiheesta opinnäytetöitä tehtiin vuoden 2006 aikana ilmeisen runsaasti. Toistakymmentä opiskelijaa otti projektiin yhteyttä tietojen keräämiseksi, haastateltavien etsimiseksi ja opinnäytetyön suunnitelmien ohjaamiseksi ja kommentoimiseksi. Opiskelijat olivat suurimmaksi osaksi sosionomi-opiskelijoita. Muita opiskelualoja olivat sosiaalityö, sosiaalipsykologia, taideaineet.

 

Haastattelupyyntöjen välitys medialle

Projekti välitti vuoden 2006 aikana haastattelupyyntöjä muutaman kymmenen eri median toimittajalle ja edisti siten sateenkaariperheaiheiden käsittelyä mediassa. Pyyntöjä välitettiin ainakin seuraavien medioiden puolesta: Katso, Kotiliesi, STM, Seura, Apu, Anna, Vauva, Turun Sanomat, Ylen Aamu-TV,  Yle1, Iltalehti, Uusi Rauma, MeNaiset, Pohjois-Suomen TV-uutiset

 

Osallistuminen eri toimijoiden tilaisuuksiin

Projekti osallistui  seuraaviin muiden toimijoiden tilaisuuksiin:

*Setan järjestämä verkostokoulutus, Helsinki 30.6.
*Lastensuojelun Keskusliiton puutarhajuhlat, Helsinki 17.8.
*Queer-tutkimuspäivät, Turku 30.9.-1.10. Oma puheenvuoro puoli tuntia.
*EU-puheenjohtajuuskonferenssi Men and Gender Equality, Helsinki 5.-6.10. *Omia puheenvuoroja.
*Lasten ja nuorten hallitusohjelma, Helsinki 23.10.
*Seurakuntien lapsityön keskuksen seminaari, Helsinki 26.10. Omia puheenvuoroja.
*Kirjamessut, Helsinki 26.10.-29.10. Projektin materiaalia näytteillä ja jaossa.
*Valtakunnalliset neuvolapäivät, Espoo 30.-31.10. Projektin materiaalia näytteillä ja jaossa.
*Perheterapiapäivät, Turku 9.-10.11. Lyhyt oma puheenvuoro

 

 Medianäkyvyys

Sateenkaariperhetyön projekti on saanut ensimmäisen toimintavuotensa aikana mukavasti medianäkyvyyttä. Projektista on kerrottu usean perheaiheisen jutun yhteydessä. Erityisesti projektia käsitelleitä juttuja on vuoden aikana ollut ainakin seuraavissa: Lapsen Maailma 8 ja 10/2006, Sunnuntaisuomalainen (Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat) 27.8., Luonnonlapsi 9/2006, Kristillisdemokraattinen viikkolehti 7.9., Radio Vega (Yle) 26.9.,  Sana 5.10., Avustusinfo 9/2006,  Turun Sanomat 12.11.,  STT (Oulu) 18.11., Oulun radio (Yle) 18.11., Karjalainen 20.11., Etelä-Suomen Sanomat 20.11., Pohjolan Sanomat ja Kainuun sanomat 29.10., Satakunnan kansa (30.10.),  Perheterapialehti 12/2006,  Pohjois-Suomen TV-uutiset 3.1.07

 

Resurssit

Projektin resursseina vuonna 2006 on toiminut projektikoordinaattori Juha Jämsä kokopäiväisessä työsuhteessa 22.5. lähtien. Harjoittelija Minna Selänniemi Helsingin Yliopiston Naistutkimuslaitokselta palkattuna kokopäiväisenä ajalla 1.10.-31.12. Lisäksi projekti teetti pienempiä töitä neljällä henkilöllä. Projektilla oli paljon yhteistyötä Sateenkaariperheet ry:n vapaaehtoisten kanssa. Ohjausryhmä on toiminut elokuusta lähtien. Ohjausryhmän kokoonpano vuoden 2006 aikana:

 

Kaisa Niittynen, puheenjohtaja, Sateenkaariperheet ry
Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, Stakes
Aija Salo, pääsihteeri, Seta ry
Anita Lähde, sosiaalityöntekijä, HeSeta ry
Merja Rankinen, perhetyön koordinaattori, Transtukipiste, Seta ry
Axu Saha, jäsen, Seta ry:n hallitus

 

Projektinhallinta

 Projektikoordinaattori on pitänyt projektin ajan päiväkirjaa projektin edistymisestä, yhteydenotoista ja palavereista. Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa arvioimaan projektin edistymistä toimintavuoden 2006 aikana 28.8. ja 17.10 (ja 12.1.2007). Touko-kesäkuun aikana kirjoitettiin tarkennettu toimintasuunnitelma, jonka päämärät saavutettiin vuoden 2006 aikana. Projektikoordinaattori, pääsihteeri ja talous- ja hallintopäällikkö ovat yhdessä luoneet käyttötalousarvion ja seuranneet projektin budjetin kehitystä. Projekti on myös osallistunut työyhteisössä käynnissä olevan organisaatiomuutoksen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Sateenkaariperhetyön projekti 2006-2008 Projektisuunnitelma

31.5.2005

 

Toiminta-ajatus ja tavoitteet

Sateenkaariperheiksi sanotaan sellaisia lapsiperheitä, jotka rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Näitä ovat esimerkiksi naisparien tai miesparien perheet, ei-heteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheet sekä perheet, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa. Kuitenkin myös tavanomaisen muotoinen heteroparin perhe voi olla sateenkaariperhe, jos vanhemmat tai toinen heistä on biseksuaali tai trans-ihminen, tai ei halua määritellä itseään perinteisillä sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavilla sanoilla.  Lisäksi käsitteen alle voidaan lukea perheet, joissa joku lapsista on homo/biseksuaalinen, transsukupuolinen, intersukupuolinen tai ilmaisee sukupuolelle epätyypillistä käyttäytymistä. Kysymys on kirjavasta joukosta perhemuotoja ja -tilanteita. Sateenkaariperheet ovat yhtä monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin.

Tällaisia sateenkaariperheitä ja niissä eläviä lapsia on Suomessa useita tuhansia – kymmeniä tuhansia jos otetaan huomioon myös perheet, joissa on homo/biseksuaalisia lapsia.  Perhemuotojen moninaisuudesta on riittämättömästi tietoa samoin kun siitä miten nämä perheet tulevat otetuksi huomioon neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi Seta näkee erittäin tarpeelliseksi käynnistää Sateenkaariperhetyön projektin, joka kartoittaa sateenkaariperheitten tilannetta Suomessa, rakentaa yhteistyösuhteita perhe- ja lapsityötä tekeviin organisaatioihin ja asiantuntijoihin, kehittää sateenkaariperheitä palvelevaa neuvontaa, kouluttaa ja koostaa perheiden ja lasten kanssa työskenteleville suunnatun sateenkaariperhetyön oppaan.

Päämääränä on että perhemuotojen moninaisuus otetaan huomioon lapsiperheitten palveluissa. Tavoitteena on luoda tiedollisia, taidollisia ja verkostollisia resursseja perhemuotojen moninaisuuden huomioonottamiseen yhteiskunnan ja kolmannen sektorin tarjoamissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa lapsiperheille.

 

Kohderyhmät

Projektin kohderyminä ovat

• sateenkaariperheet sekä yksittäiset ihmiset, jotka suunnittelevat ei-heterosuhteeseen perustuvan perheen perustamista ja lasten saamista, joille ja joiden kanssa kehitetään heidän tarpeitaan vastaavaa neuvontapalelua,
• sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, joille ja joiden kanssa kehitetään koulutusta ja sateenkaarityön opaskirja, jossa esitellään perhemuotojen moninaisuutta ja projektin aikana koottuja ja kehitettyjä perhetyön lähestymistapoja ja menetelmiä, jotka ottavat huomioon myös sateenkaariperheitten tarpeet.

 

Sidosryhmät ja yhteistyötahot

Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä etenkin Sateenkaariperheet ry:n, Setan Transtukipisteen perhetyöntekijän, Setan jäsenjärjestöjen sosiaalityöntekijöiden, Lastensuojelun keskusliiton, Stakesin lapsuus ja perhe –ryhmän sekä Setan Solmuista silmuiksi –projektissa rakentuneen Silmu-verkoston kanssa. Lisäksi rakennetaan yhteistyösuhteita myös muihin perhetyötä tekeviin organisaatioihin.

 

Toimintamuodot ja –resurssit

Toimintamuotoja ovat

• tiedon kerääminen ja jäsentäminen perhemuotojen moninaisuudesta, erilaisista vanhemmuus- ja huoltajuusjärjestelyistä, lasten tilanteesta perheissä sekä siitä miten nämä perheet ovat tulleet kohdatuksi yhteiskunnan ja kolmannen sektorin  palveluissa
• yhteistyössä sateenkaariperheitten kanssa sellaisen neuvontapalvelun kehittäminen, joka ottaa huomioon sateenkaariperheitten erityistarpeet liittyen mm. erilaisten sopimusten tekemiseen ja seurantaan, viranomaisten kohtaamiseen, toimintaan laajemman läheis- ja viranomaisverkoston kanssa jne.
• yhteistyöverkoston rakentaminen perhetyötä tekevien  organisaatioiden kanssa
• konsultaatio- ja koulutustoiminnan käynnistäminen perheiden ja lasten kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille ja
• perheitten ja lasten parissa työskenteleville työntekijöille suunnatun sateenkaariperheitten tarpeet huomioon ottavan perhetyön oppaan koostaminen.

 

Projekti resurssit

• perhetyöntekijä, joka tekee kartoitustyön ja yhteistyössä sateenkaariperheitten kanssa kehittää perheitten tarpeet huomioivaa neuvontapalvelua, koordinoi projektin verkottumista muihin organisaatioihin, suunnittelee ja toteuttaa koulutustoimintaa yhdessä sateenkaariperheitten kanssa sekä koostaa perhetyötä tekeville suunnattua sateenkaariperhetyön opasta.
• ohjaus- ja tukiryhmä, johon osallistuu yhteistyötahojen edustajia ja joka ohjaa ja suuntaa  projektin toteuttamista sekä toimii työntekijän  tiedollisena, taidollisena ja verkostollisena resurssina.
• merkittävä resurssin muodostavat yllä mainitut yhteistyötahot projektin aikana kehittämiskumppaneina ja sen jälkeen tulosten istuttamisessa ja valtavirtaistamisessa.

 

Projektin tuotokset

Projekti tuottaa

• lisääntynyttä tietoa sateenkaariperheistä, vanhemmuuksista, lasten tilanteista näissä perheissä sekä siitä miten nämä perheet otetaan huomioon perheille, lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa (tieto kootaan projektiraporttiin ja jalostetaan osaksi Sateenkaariperhetyön opasta)
• sateenkaariperheitten tarpeet huomioonottavia neuvonta- ja perhetyön lähestymistapoja ja työmenetelmiä
• sateenkaariperhetyöhön perehtyneen yhteistyöverkoston
• konsultaatiota ja koulutusta lasten ja perheitten kanssa työskenteleville työntekijöille
• perhetyön osaamisen kehittymistä Setan sosiaalipalveluissa
• Sateenkaariperhetyön oppaan perheitten ja lasten kanssa työskenteleville työntekijöille

 

Seuranta ja arviointi

Projektia seurataan ja arvioidaan soveltaen kevennettyä EFQM-mallia toimintojen ja tulosten arviointiin. Yksilötasolla työntekijä toteuttaa jatkuvaa itsearviointia päivittäisessä työssään mm.  projektityöpäiväkirjaa käyttäen. Toimintaa arvioidaan suhteutettuna projektin tavoitteisiin ja sateenkaariperheitten tarpeisiin. Projektin arviointiin osallistuu ohjausryhmä sekä yhteistyökumppaneiden ja sateenkaariperheitten edustajia. Itsearviointia ja kehittämistarpeiden määrittelyä toteutetaan yhteistyötasolla kahdesti vuodessa puoli päivää kestävien tapaamisten yhteydessä. Arvioitavia ydinprosesseja ovat asiakastyö (neuvontapalvelujen kehittäminen), yhteistyö muiden kanssa (asiantuntijuuden yhteinen kehittäminen), koulutustoiminta (tavoitettavuus ja tarpeisiin vastaaminen) sekä hallinto (projektin edistyminen suhteessa tavoitteisiin). Arvioitavia tuloksia ovat mm. asiakas- ja neuvontatyön kehittämistyön tulokset, konsultaatio- ja koulutustoiminnan tulokset, käsikirjan tarkoituksenmukaisuus ja yhteiskunnalliset tulokset.

 

Istuttaminen, valtavirtaistaminen

Projektin tulosten istuttamisessa ja valtavirtaistamisessa hyödynnetään Setan ammatillista koulutustoimintaa, yhteistyöverkoston toiminnan jatkamista ja projektin tuotoksena julkaistua Sateenkaariperhetyön opasta. 

 

Talousarvio

 

Kulut	2006	2007	2008	Yhteensä
Palkkauskulut sivukuluineen	35.000	42.000	43.000	120.000
Palkkiot sivukuluineen	8.000	9.000	10.000	27.000
Toiminta- ja toimitilakulut	23.000	25.000	25.000	73.000
Yhteensä	66.000	76.000	78.000	220.000
Tuotot
RAY	65.000	74.000	76.000	215.000
Omat tuotot	1.000	2.000	2.000	5.000
Yhteensä	66.000	76.000	78.000	220.000

 

Perustelut

Sateenkaariperheitten huomioiminen palveluissa

Setan ja sen jäsenjärjestöjen sosiaalipalveluissa ja konsultaatio- ja koulutustoiminnassa on viime vuosina noussut vahvasti esiin ns. sateenkaariperheitten perhemuotojen moninaisuus ja näiden perheitten moninaiset tarpeet. Perheiltä tulee raportteja siitä miten neuvolakäynteihin, yhteistyöhön päiväkodin tai perheneuvolan kanssa on liittynyt yllättäviäkin ongelmia johtuen vain siitä että kyse on ei-heteroseksuaalisesta parisuhteesta tai siitä että toinen vanhemmista on transsukupuolinen tai transvestiitti. Lisäksi sateenkaariperheitten arkeen liittyy mm. vanhemmuus/huoltajuusratkaisuihin liittyviä erityisiä kysymyksiä, joihin tarvitaan usein myös ulkopuolista asiantuntevaa apua, jota nykyisellään ei ole riittävästi saatavilla.

Perheillä on avuntarpeita siinä missä millä tahansa muullakin perheellä esim. lasten kasvatukseen, parisuhteeseen ja perheen muutoksiin liittyen täysin riippumatta esim. siitä että vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Lisäksi yhteiskunta ja sen luomat asenteet luovat sateenkaariperheille erityisiä paineita. Tällöin perheen vanhemmat eivät kuitenkaan voi täysin luottaa siihen että saavat ongelmiinsa asiantuntevaa apua. Perhe joutuu lähes poikkeuksetta kouluttamaan ja valistamaan työntekijöitä niin terveydenhuollossa, kuin päivähuollossa, kouluissa ja kaikessa arkipäivän kontakteissaan. Tämä saattaa tuntua todella raskaalta ja kuluttavalta.

Sateenkaariperheet ry, yksi suurimmista Setan jäsenjärjestöistä, on toiminut vajaat kymmenen vuotta merkittävänä yhdyslinkkinä sateenkaariperheille. Yhdistys toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Hallituksen jäsenet saavat viikoittain sähköposti- ja puhelinyhteydenottoja sateenkaariperheiden vanhemmilta, jotka kaipaavat apua ja tukea mitä erilaisempiin asioihin, mutta sellaisiin, jotka enimmäkseen liittyy jollakin tavoin siihen, että vanhemmat eivät ole heteroita. Heille on tarjottu vertaistukea sähköpostitse, puhelimitse, tapaamisissa, leireillä ja rainbow -keskustelufoorumilla. Ammatillisempaa apua tarvinneet on ohjattu useimmiten ottamaan yhteyttä Helsingin seudun Setan tai Tampereen Setan sosiaalityöntekijöihin. Yhdistyksen aktiivijäsenten voimavarat ja taidot eivät riitä juurikaan vertaistukea suurempaan avunantamiseen.

Yhdistyksen saaman palautteen mukaan julkisen sektorin työntekijät ovat usein perehtymättömiä ja kyvyttömiä auttamaan. Avun tarvitsijoilla ei mahdollisesti voimia ensin kouluttaa henkilökuntaa ja saada sitten vasta itse apua. Monesti ongelmana myös se, että perheen ongelmat nähdään esim. vain homoseksuaalisuuden kautta, vaikka ongelma olisi ihan jossain muussa. Tällöin oikeanlaista apua on mahdotonta saada.

Sateenkaariperheitten erityiskysymyksiä ja perhetyön tarpeita

Hedelmöityshoitolain valmistelun yhteydessä käydyissä keskustelussa ja esityksissä esille tulleet uhkat kieltää naispareilta mahdollisuus saada hedelmöityshoitoja on osaltaan kiirehtinyt monien parien kohdalla suunnitelmia lasten saamisesta. Tällaisessa tilanteessa perhesuunnittelu voi kriisiytyä. Nuorten parien omat voimavarat eivät ole aina riittävät ja suhteet omiin vanhempiin eivät useinkaan anna tukea ja ymmärrystä. Tämä on näkynyt yhteydenotoissa mm. Setaan ja Sateenkaariperheisiin. Toinen toistuvasti esiin tuleva ongelma on se että perheen sisäinen adoptio ei  ole Suomessa mahdollinen rekisteröidyssä parisuhteessa. Tämä merkitsee turvattomuutta sekä lapsille että vanhemmille.

Isovanhemmille ja suvulle on lapsen homo/biseksuaalisuus tai kasvun paikka. Joskus lapsen homoseksuaalisuus tulee esille vasta lapsen syntymän yhteydessä. Monille oman lapsen homo/biseksuaalisuus, tämän samaa sukupuolta oleva kumppani, perheen perustaminen ym. eivät ole helppoja asioita, vaan aiheuttavat suuriakin ristiriitoja eri sukupolvien välillä. Monelle nuorille vanhemmille omien vanhempien tyly, torjuva tai muuten odottamaton reagointi saattaa olla merkittävän kriisin laukaiseva tekijä. Välillä nämä ristiriidat eivät aukea ilman ulkopuolista apua..

Vaikka useimmat sateenkaariperheiden lapset ovat hankittu vanhempien vakaaseen ja pitkäaikaiseen suhteeseen hyvin harkitusti ja pitkän prosessin seurauksena, yhä enemmän syntyy lapsia myös lähtökohdiltaan erilaisiin perheisiin. Etenkin hyvin nuoret ihmiset tuntuvat muodostavan yhä enenevässä määrin ns. kolmiapila ja neliapila perheitä. Tällöin useimmiten naispari sopii lapsen tekemisestä yhdessä tutun homomiehen tai homoparin kanssa. Koti-inseminaatioita lähdetään tekemään hyvin lyhyiden ja pinnallisten keskustelujen pohjalta kovinkin kiireellä aikataululla. Tällöin jää usein kunnolla selvittämättä eri osapuolen ajatukset ja toiveet ja sopimatta yhteisistä säännöistä toimintatavoista ja monesta muusta tarpeellisesta. Aiesopimuksen jäävät kirjoittamatta (ei katsota tarpeelliseksi, koska esim. luottamus niin kova tai ei edes tulla ajatelleeksi) ja jossain vaiheessa herätään siihen todellisuuteen, että mukana olevat ihmiset haluavat ja ovatkin ehkä koko ajan halunneet hyvin eri asioita.

Lapsen hankkiminen parisuhteeseen vaatii onnistuakseen hyvin paljon asioiden läpikäymistä, mutta lapsen hankkiminen kolmen tai neljän vanhemman kesken vaatii osapuolilta vielä hurjasti enemmän. Lapsen saaminen ja sen kanssa eläminen tuo esiin hyvin paljon tunteita ja toiveita. Se on erittäin herkkä asia. Siksi ehkä toiveista ja ajatuksista ei osata ja uskalleta puhua kunnolla etukäteen. Asiat ja olosuhteet muuttuvat ja jos osapuolten sopimukset ja suunnitelmat ovat hyvin heikolla pohjalla, ongelmia syntyy varmasti.

Jos asioita ei ole sovittu hyvin, on ensimmäisenä ongelmana usein jo tapaamisoikeudet. Saatetaan sopia, että lapsi asuu äitien luona ja isä/isät tapaavat häntä säännöllisesti. Kaikki osapuolet saattavat olla hyvin tyytyväisiä tähän päätökseen sen tekohetkellä. Mutta ei ole tajuttu käydä läpi mitä kukin ajattelee sanaparin ”tavata säännöllisesti” tarkoittavan. Äidit ovat ehkä ajatelleet sen tarkoittavan sitä, että isä/isät tulevat lasta katsomaan 1-2 tunniksi kerran kuukaudessa ja lapsen ollessa isompi vievät hänet ehkä joskus päiväksi vaikka Korkeasaareen ja ottavat ehkä isona yökylään. Toisella isällä saattaakin olla ajatus, että säännöllisesti tarkoittaa kaksi kertaa viikossa ja sitten kun lapsi on isompi hän viettää isien luona joka toisen viikonlopun ja loma-aikoja, toinen isä saattaakin olla ajatellut, että lasta tavataan vain joka toinen kuukausi tai kerran kuussa ja aina äitien luona. Jo tällaisesta saadaan aikaan muhevat riidat ja asioiden hoitaminen sekä välit kärsivät.

Lyhyen inspiraation aikaansaamana lasten ilmestyminen perheeseen saattaa kasvattaa normaalit lapsiperheen muutokset erityissuureen mittakaavaan. Lapsi vaatii vanhemmiltaan ympärivuorokautisen huomion, huolenpidon ja läsnäolon. Lapsiperheen elämä on kaikin tavoin erilaista kuin kahden aikuisen kesken ja lapsen tulo vaikuttaa aina kaikkiin lapsen aikuisiin ja heidän välisiin suhteisiin. Nämä asiat saattavat tulla etenkin nuorille ihmisille hyvin suurena yllätyksenä, jolloin perhetyöntekijän apua tarvitaan sekä selviytymään ja hyväksymään nämä muutokset. Toive olisi myös, että perhetyöntekijän olemassaolo ja työ toisi esiin asioita, jotka auttaisivat ihmiset havahtumaan jo ennalta, ennen kuin he lähtevät lapsentekoa yrittämään.

Koko ajan tulee ”kaapista ulos” homoja, lesboja ja bi-ihmisiä, jotka ovat saaneet lapsen heterosuhteessa ja -perheessä. Usein ulostuloon liittyy vaikeita eroprosesseja ja uusioperheitten muodostumisia. Nämä perheet tarvitsevat ympäri Suomea tukea. Perheissä voi puhjeta kovat huoltajuusriidat ja toisen vanhemman mustamaalaaminen lapsille. Lapsia voidaan jopa käskeä salaamaan, että isä tai äiti onkin homo tai lesbo. Tällöin on tärkeää, että on joku ammattitaitoinen työntekijä, joka voi tarjota konsultaatiota ympäri suomea sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Sateenkaariperhetyöntekijää tarvitaan asiantuntijana, jota sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat tarvittaessa konsultoida.

Lasten tilanne ja tarve perhetyölle

Merkittävin kehitys- ja tutkimustehtävä seksuaalivähemmistöjen keskuudessa tehtävässä perhetyössä olisi perheissä elävien lasten hyvinvoinnin edistämis- ja selvittämistyö. Yhdistysten  lapsiperhetoiminnassa on nousemassa lasten kasvaessa yhä selvemmin esiin tarve lasten

vertaistoiminnan kehittämiseksi. Tapaamisessa ja leireillä on järjestetty ohjattua toimintaa lapsille, jossa lapset pääsevät keskenään jakamaan kokemuksiaan sateenkaariperheessä elämisestä. Tapaamisesta ja leireistä on kehittynyt monille lapsille merkittävä identiteetin kiinnittymisen kohta ja yhteisyydentunteen foorumi.

Lasten parissa tehtävää sateenkaariperhetyöhön olisi tuotava lisää ammatillista osaamista. Tärkeää olisi myös mahdollistaa sateenkaariperheiden lapsille ammatillinen ja asiaan perehtynyt apu erilaisissa elämän taitekohdissa ja kriiseissä. Perhetyöntekijä voisi toimia ammattilaisena, jonka kautta lapsi tai perhe pääsisi alkuun perhetilanteen selvittämisessä. Perhetyöntekijä voisi huolehtia, että perhe saisi asiantuntevaa ja asiallista tukea siellä mihin perhe tarpeinensa päätyykin apua hakemaan.

Yhtenä perhetyöntekijän projektina voisi olla lapsille suunnatun, sateenkaariperheessä elämistä käsittelevän (kuva)kirjan toimittamisen alulle paneminen ja organisoiminen.

Homo- ja bimiesten lapsiperheet

Miesten lapsiperheet ovat tähän asti olleet melkoisen näkymättömiä, osittain johtuen niiden suhteellisesta vähyydestä verrattuna viimeaikaiseen naisparien perheiden nopeaan lisääntymiseen. Osaltaan kyse on kuitenkin siitä, että homomiesten perheet ovat monesti hyvinkin monenlaisia, toisistaan poikkeavia eikä miesparin ja yhteisten lasten ydinperheet ole kovinkaan yleisiä toisin kuin naispareilla. Homomiesten perheisiin kuuluu usein useampia kuin kaksi vanhempaa, toisin sanoen vanhemmiksi on useissa tapauksissa tultu yhdessä naisen tai naisparin kanssa. Myös monenlaiset yksinhuoltaja- ja uusioperheet ovat monen miehen lapsiperhearkea. Naissuhteessa vanhemmaksi tulleita homomiehiä on maassamme huomattavia määriä. Julkisuudessa käytävä keskustelu seksuaalivähemmistöjen perheistä liittyy hyvin usein joko hedelmöityshoitolakikeskusteluun tai adoptiokysymykseen, joista kumpikin koskevat suoremmin naisten ja naisparien elämää. Homomiesten perheet jäävät helposti monimutkaisempina keskustelun varjoon tai reuna-alueille.

Myöskään Sateenkaariperheitten järjestämä toiminta ei ole saanut miehiä kovinkaan suurin joukoin liittymään mukaan. Miesten perhetilanteista ja perhehuolista ei juuri ole tietoa. Monivanhempaisten perheiden lisääntyessä voisi olettaa myös syntyvän uudenlaisen perhetyön asiantuntemuksen tarvetta. Kun ongelmia syntyy esimerkiksi miesparin ja naisparin yhteisessä perheessä, joutuu perhetyöntekijäkin hyvin haastavan tilanteen eteen. Perhetyön malleja olisi kyettävä kehittämään näitä monia erilaisia perhetilanteita ajatellen, joissa homomiehet lapsiperheen arkeaan elävät. Olisi kehitettävä keinoja, joilla voitaisiin tarjota vertaistoimintaa sitä kaipaaville miehille sekä rohkaistava lapsellisia homo- ja bimiehiä hakemaan asiantuntevaa apua perhetilanteen sitä vaatiessa.

Suhde transtukipisteen perhetyöhön

Setan Transtukipisteessä käynnistyi perhetyö vuonna 2004. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana on käynyt ilmi miten monin eri tavoin transsukupuolisuus, intersukupuolisuus ja transvestisuus vaikuttavat perheeseen ja miten monenlaisia kysymyksiä se herättää sekä perheen jäsenissä että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Transtukipisteen perhetyöntekijä on kiinnittänyt asiakastyössään erityistä huomiota siihen, että perheiden lapset saavat kehitystasoaan vastaavalla tavalla vastauksia sekä vanhempien välittämää  turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta haasteellisessa perhetilanteessa. Setan Sateenkaariperhetyön projektin ja transtukipisteen perhetyön välinen tiivis yhteistyö onkin erittäin keskeinen tekijä projektin onnistumisen kannalta tässä kehittämistyössä joka painottuu enemmän seksuaalivähemmistöihin kuuluvien perheisiin, mutta ottaa huomioon mutta myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvat perheenjäsenet heidän perheensä. Yhteistyö vahvistaa kummankin osaamista ja edistää aikanaan opittujen työmuotojen istuttamista muihin ympäristöihin.

 

 

Etusivulla esitellään projektin kolme merkittävintä tuotosta:
         oppikirja,             opetusohjelma    ja   tutkimusraportti