Byrokratiavinkkejä

Sateenkaariperheet joutuvat muiden lapsiperheiden tavoin tekemisiin lukuisten viranomaisten kanssa. Täytyy käydä äitiysneuvolassa, synnytysvalmennuksessa, synnytyssairaalassa, lastenneuvolassa, lastenvalvojalla, päivähoidossa, Kelassa, perheneuvolassa, koulussa jne. Koska lainsäädäntö ei useinkaan kykene tunnistamaan sateenkaariperheiden olemassaoloa eivätkä virkailijat aina osaa soveltaa säädöksiä, joutuvat sateenkaariperheet kahlaamaan usein tässä byrokratian viidakossa kainaloitaan myöten.

Tälle sivulle kerätään neuvoja byrokratian viidakossa selviämiseksi. Lisää neuvoja löytyy Sateenkaariperheet ry:n sivuilta ja Setan Rainbow-keskustelufoorumin viestiketjuista. Rainbow-foorumi vaatii palveluun rekisteröitymisen.

Uusi artikkeli:
Koulun ja kodin yhteistyö vailla juridista huoltajuutta olevan vanhemman osalta>>>

Vanhempainvapaat

Kela maksaa äitiysrahaa lapsen synnyttävälle äidille. Äitiysrahaa haetaan viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Ei-juridinen (sosiaalinen) äiti ei ole oikeutettu äitiysrahaan. Lapsen juridiselle isälle (miehelle, jonka isyys on vahvistettu) Kela maksaa isyysrahaa enintään 18 arkipäivältä, mutta vain jos isä elää samassa taloudessa lapsen juridisen äidin kanssa. Pelkästään lapsen kanssa asuminen ei riitä, mutta joissain tällaisissa tilanteissa valitus on tuonut päätökseen muutoksen. Ei-juridinen isä ei ole oikeutettu isyysrahaan.
Vanhempainpäivärahaa aletaan maksaa äitiysrahakauden loputtua. Jos parisuhde on rekisteröity ennen lapsen syntymää ja puoliso asuu samassa taloudessa lapsen ja tämän juridisen vanhemman kanssa, on vanhempainpäivärahaan ja -vapaaseen oikeus myös juridisen vanhemman rekisteröidyllä puolisolla. Vanhempainrahakauden voin myös jakaa puolisoiden kesken, mutta vain yksi kerrallaan voi olla vapaalla. Vanhempainpäivärahaa voi saada vain kaksi vanhempaa, yksi kerrallaan. Tämän lisäksi on olemassa osittainen vanhempainraha, joka on samoin ehdoin rekisteröityjen puolisoiden käytössä kuin eri sukupuolta olevilla pareilla.

Lapsilisä

Kela maksaa jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta lapsilisää. Jos lapsilisän nostaja ei elä avioliitossa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa, hän voi hakea lapsilisään yksinhuoltajakorotusta. Samaa sukupuolta oleva avopuoliso ei vaikuta yksinhuoltajalisän saamiseen. Lapsilisää haetaan äitiysrahan hakemisen yhteydessä ennen lapsen syntymää.

Isyyden tunnustaminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen juridinen äiti kutsutaan lastenvalvojan vastaanotolle, jossa voidaan tunnustaa lapsen isyys ja sopia samalla huoltajuudesta. Isyyden tunnustaminen on yleensä ilmoitusasia. Lapsen isyyttä ei kuitenkaan tarvitse selvittää, jos niin ei haluta tai se on mahdotonta. Juridinen isyys tuo mukanaan mm. elatusvelvollisuuden ja lapselle tapaamisoikeuden. Äiti voi kieltää isyyden selvittämisen tai lastenvalvoja voi keskeyttää isyyden selvittämisen, jos asia ei näytä selviävän. Joissain tapauksissa isyyden selvittämisen kieltäminen on kuitenkin vaikuttanut kielteisesti elatustukipäätökseen.

Huoltajuudesta ja elatuksesta sopiminen

Huoltaja vastaa lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Huoltaja on myös juridinen käsite: lastenvalvojan vastaanotolla voidaan sopia, että lapsen synnyttänyt äiti on yksin huoltaja, että huoltajuus on vain juridisella isällä tai että juridisella äidillä ja isällä on yhteishuoltajuus. Huoltajat ovat velvollisia päättämään yhdessä lapsen asioista.
Sosiaaliselle vanhemmalle voidaan hakea huoltajuutta käräjäoikeudesta. Hakijana on juridinen vanhempi. Hakemus kannattaa perustella hyvin. Lapsella voi lain mukaan olla useampia kuin kaksi huoltajaa, jos tuomioistuin katsoo sen olevan lapsen edun mukaista.
Huoltajuus ei tuo mukanaan virallista elatusvelvollisuutta. Elatusvelvollisuus seuraa ainoastaan juridisesta vanhemmuudesta. Käytännössä huoltajan vastuuta kantavat aikuiset voivat tietenkin sopia elatuksesta niin kuin haluavat.
Jos lapsen isyyttä ei selvitetä, äiti voi hakea elatustukea kotikunnan sosiaalivirastosta. Joissakin kunnissa isyyden selvittämisen kieltäminen saattaa olla este elatustuen saannille.

Hoitovapaa

Vanhemmalla on oikeus saada lapsen kotona hoitamista varten vapaata työsuhteestaan ilman, että työsuhde katkeaa. Hoitovapaata voi saada, vaikka ei olisi lapsen juridinen vanhempi, jos asuu vakituisesti lapsen kanssa samassa osoitteessa. Jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa, voi hakea Kelasta kotihoidon tukea. Tukea voi hakea, vaikka lasta hoitaisi joku muu kuin juridinen äiti tai isä. Oikeus hoitovapaaseen alkaa vanhempainrahakauden päättyessä ja jatkuu siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lisäksi samaa sukupuolta olevat vanhemmat tai huoltajat voivat hakea pidemmälle ajanjaksolle osittaista hoitovapaata samoin ehdoin kuin eri sukupuolta olevat parit.
Kenellä tahansa alle 10-vuotiaan lapsen kanssa samassa kotitaloudessa asuvalla aikuisella on mahdollista saada työstään kolme päivää vapaata sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Myös eri osoitteessa asuvalla vanhemmalla, joka on juridinen vanhempi, on tähän mahdollisuus.

Päivähoitomaksujen määräytyminen

Julkisen päivähoidon asiakasmaksut määräytyvät perheen tulojen mukaan. Perheen tuloihin ei yleensä lasketa samaa sukupuolta olevan ei-rekisteröidyn puolison tuloja, ellei tämä ole myös lapsen huoltaja. Käytännöt vaihtelevat kunnittain. Rekisteröidyn puolison tulot vaikuttavat kuitenkin aina maksujen suuruuteen normaalisti. Muualla asuvan vanhemman tai huoltajan tulot eivät vaikuta laskentaan.

Testamentti

Lapsi ei peri suoraan juridisen vanhempansa rekisteröityä puolisoa. Jos lapsen hyväksi on tehty omaisuustestamentti, lapsi joutuu maksamaan perintöveroa alimman veroluokan mukaan.

Työntekijän ryhmähenkivakuutus

Työnantajaa edellytetään Suomessa vakuuttamaan työntekijänsä kuoleman varalle. Sateenkaariperheissä parisuhteen rekisteröiminen ja sosiaalisen vanhemman huoltajuus lapseen ovat edellytyksenä sille, että vakuutetun kuollessa puoliso ja puolison juridinen lapsi, jonka huoltaja kuollut työntekijä on, voivat saada korvausta vakuutuksesta.

Perhesuhteet Euroopassa

Suomi tunnustaa ulkomailla vahvistetun vanhemmuuden silloinkin kun se koskee kahta samaa sukupuolta olevaa vanhempaa.
Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat eivät tunnusta toisessa jäsenmaassa rekisteröityä parisuhdetta tai samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Tämä vaikeuttaa erityisesti niiden perheiden elämää, joissa toinen puolisoista ei ole EU-kansalainen.

Apilaperheet: katso apilaperheartikkeli

* * *

Koulun ja kodin yhteistyö vailla juridista huoltajuutta olevan vanhemman osalta

Johanna Hiitola

Kaikki sateenkaariperheet eivät välttämättä halua tai pysty hakemaan oheishuoltajuutta jokaiselle lapsen vanhemmuuteen osallistuvalle vanhemmalle. Näissä tapauksissa kodin ja koulun välinen yhteistyö voi tiedonluovutusta koskevien säädösten vuoksi olla vaikeaa. Tietoja lapsesta (esim. kouluvaikeudet, tekemättömät läksyt tai poissaoloista tiedottaminen) ei nimittäin saa luovuttaa muille kuin huoltajille. Koulun henkilökunta ei välttämättä edes kerro sosiaaliselle vanhemmalle tästä tietojen luovutusta koskevasta lainsäädännöstä, sillä sen sovelluksista ei välttämättä ole koululla edes yhtenäistä käytäntöä tai tietoa. Pahimmassa tapauksessa sosiaalinen vanhempi kohtaa hyvinkin epämukavia tilanteita yrittäessään pitää yhteyttä lapsen kouluun, sillä vastassa voivat olla sosiaalisen vanhemman vanhemmuutta väheksyvät käytännöt.

Laki ei kuitenkaan tarkkaan säädä siitä, voiko lapsen tietoja luovuttaa ei-huoltajalle huoltajan/huoltajien allekirjoittamaa tiedonluovutuslupaa vastaan. Asiaa kysyttiin muun muassa opetushallituksen juristilta, joka kieltäytyi "ottamasta asiaan virallista kantaa", mutta jonka näkemyksen mukaan tuota tiedonluovutusta koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan hyvinkin eri tavoin koulukohtaisesti. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että kaikkien vanhemmuuteen osallistuvien kannattaa yhdessä virallisten huoltajien ja oheishuoltajien kanssa neuvotella koulun rehtorin kanssa tiedonluovutusta koskevista käytännöistä ja toimittaa koululle tiedonluovutusta koskeva tiedonluovutuslupa allekirjoituksineen. On kuitenkin syytä huomioida, että lupaan tarvitaan kaikkien huoltajien allekirjoitukset eikä lupaa siis todennäköisesti saa, jos joku huoltajista on tiedonluovutusta vastaan. Kouluja voi myös kehottaa pohtimaan tiedonluovutusta koskevia käytäntöjään ja kannustaa kouluja tiedottamaan varsinkin uusperheille tiedonluovutuslupaa koskevista käytännöistään.

Tiedonluovutuslupa koskee kuitenkin vain tiedonkulkua eikä sen turvin voi tehdä huoltajan/oheishuoltajan suostumusta vaativia päätöksiä. On myös hyvä huomioida, että opettajat saattavat olla varovaisia tiedonluovutuksen suhteen, koska kohtaavat työssään huoltajuusriitoja, joissa nimenomaan oppilaan tietojen luovutus on keskeisenä kysymyksenä. Myös tiedonluovutusluvan toimittamisen jälkeen on siis hyvä keskustella opettajien kanssa perheenne tilanteesta ja tehdä selväksi, ettei perheessänne ole huoltajuutta koskevia kiistoja, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia tiedonluovutuksen suhteen.

Lisätietoja: johanna.hiitola(at)uta.fi

Mallisopimus:

Lupa luovuttaa oppilasta koskevia tietoja huoltajan avopuolisolle (oppilaan vanhemmuudessa mukana olevalle vanhemmalle)

Annan/annamme XX:n huoltajana/huoltajina XX:n koulun opettajille, koulukuraattorille, koulupsykologille ja terveydenhoitajalle luvan luovuttaa XX:n koulunkäyntiä ja terveydentilaa koskevia tietoja avopuolisolleni (XX:n vanhemmuuteen osallistuvalle vanhemmalle) YY:lle. Toivon/toivomme myös, että YY:n tiedot lisätään koulun yhteystietoihin hätätapausten varalta. Tämä tiedonluovutuslupa on laadittu, koska arjen perhemuotomme vuoksi myös YY on aktiivisesti mukana XX:n kasvatuksessa ja koulunkäynnin tukemisessa.

Paikka, päivämäärä

Huoltajien ja oheishuoltajien allekirjoitukset ja nimenselvennykset (kaikkien erikseen)

YY:n yhteystiedot koulun tietoihin:

YY
osoite
puhelinnumero

* * *

Åbo Underrättelserin artikkeli sateenkaariperheiden huoltajuusongelmista erityisesti Turussa

/Pia heikkilä Åbo Underrättelser

Tingsrätten i Åbo hård mot kvinnopar

Gav inte Susanne rätt att ta formellt ansvar för sitt och partnerns barn.

Tingsrätten i Åbo har under 2007 nekat två barn födda i regnbågsfamiljer en formell relation till sin andra mamma. Den andra mamman har inte fått bli andra vårdnadshavare till barnet.
Hovrätten däremot, omkullkastade tingsrättens beslut i det ena fallet, och den andra mamman fick – efter en sex månader lång rättsprocess – bli vårdnadshavare. I det andra fallet väntar familjen ännu på en dom från hovrätten.
– I Helsingfors tingsrätt klubbas beslut av detta slag igenom på två veckor, säger Anu Lankinen, aktiv i föreningen Regnbågsfamiljer och mamma i en av de ovan nämnda regnbågsfamiljerna.
Juha Jämsä på SETA i Helsingfors bekräftar att det nationellt sett endast är i ett fåtal fall som tingsrätten sagt nej då den andra parten i ett kvinnopar ansökt om att bli andra vårdnadshavare för ett gemensamt barn.
– I Åbo tycks det vara extra svårt, säger Jämsä.

Stefanie och Susanne har väntat i snart nio månader på att också Susanne ska kunna kalla sig vårdnadshavare för den gemensamma dottern, född på Åucs i mars.
I april skickades ansökan till tingsrätten in, i juni kom avslag, och i augusti överklagade de beslutet till hovrätten. Nu väntar de på svar.
Hemma i lägenheten på sjätte våningen matar och badar de turvis sin flicka. Men på pappret är det enbart Stefanie – den biologiska mamman – som har ett ansvar för barnet.
Susanne – den sociala mamman – är i juridisk mening nästan lika med ingenting i förhållande till barnet som hon håller i sin famn varje dag.

Tingsrätten motiverade sitt nej med att dottern ”inte behöver någon annan vårdnadshavare än sin biologiska mor”.
– Men vad händer om Stefanie blir svårt sjuk eller dör? Om vi skiljer oss om tio år? Har dottern som jag fostrat då ingen rättighet till mig som förälder? undrar Susanne.
Men tingsrättsdomaren skriver i sin motivering: ...barnets rätt kräver sällan att förälderns nya make/maka anvisas till att bli vårdnadshavare.
De vuxna i familjen klarar i huvudsak alla vardagliga situationer, utan att den andra är vårdnadshavare.
– Vadå nya make eller maka? Det har ju aldrig funnits någon annan, säger Stefanie och Susanne.

Det allra bästa vore om Susanne skulle få adoptera dottern, säger de.
– Vi hoppas att det snart stiftas en lag i Finland som tillåter intern adoption i regnbågsfamiljer. Då skulle vi båda vara hennes juridiska föräldrar och hon skulle ha samma rättsliga förhållande till oss båda, säger Susanne och Stefanie.
En familj – men inte på pappret. Endast Stefanie, t.v., har som biologisk mamma en formell bindning till dottern. Susanne, den sociala mamman, nekas den rätten av Åbo tingsrätt.

Tingsrätten: Inget principbeslut

Lagman Hämäläinen: Ansökningar behandlas från fall till fall.

Lagman Erkki Hämäläinen på Åbo tingsrätt säger att det inte finns något principbeslut i Åbo om att försvåra homosexuella föräldrars möjlighet att båda vara vårdnadshavare till sitt gemensamma barn.
– Besluten fattas från fall till fall, säger Hämäläinen, som betonar att han inte kommenterar det aktuella fallet i artikeln intill.
Hämäläinen säger att tingsrättens domare naturligtvis noggrant följer med hovrättens beslut.
– Om hovrätten flera gånger besluter annorlunda än tingsrätten ska det förstås påverka våra domares linje.

Domare Mari Jaakkola vid tingsrätten i Åbo, som gav avslag på Susannes och Stefanies ansökan om att Susanne får bli vårdnadshavare, är fåordig då ÅU ringer upp.
Hon vill inte svara på frågan om hon följer någon särskild linje i detta slag av fall, eller om hon känner till hur andra domare i tingsrätten behandlar liknande ansökningar.

I övriga Norden godkänns intern adoption inom regnbågsfamiljer. Intern adoption ger barnet juridisk bindning till både den biologiska och sociala föräldern.
I regeringsprogrammet är rätten till intern adoption ett politiskt mål.
– Minister Tuija Brax kommer sannolikt under våren att föra frågan till riksdagen, säger ministerns specialmedarbetare Kirsi Pimiä.
Redan om ett par veckor väntas en beredning i frågan bli klar.
Pia Heikkilä | 274 9932/pia.heikkila@fabsy.fi

Är inte en juridisk förälder

Den som är vårdnadshavare till ett barn har rätt att till exempel informeras om barnet tagits in på sjukhus, ta del i beslut som rör vården av barnet, sköta barnets bankärenden etc.
Däremot är en vårdnadshavare inte skyldig att betala ekonomiskt underhåll, barnet ärver inte sin vårdnadshavare och barnet har inte – till exempel efter en skilsmässa – träffningsrätt med sin vårdnadshavare (om den biologiska/juridiska föräldern hindrar träffar).
Att vara ett barns vårdnadshavare ger alltså ett relativt svagt skydd åt både barnet och föräldern, men ändå ett starkare skydd än inget alls. Ny forskning visar att i ungefär hälften av regnbågsfamiljerna i Finland har den sociala föräldern blivit vårdnadshavare till sitt och partnerns barn. I de övriga fallen finns ingen formell bindning alls, utom möjligen skriftliga avtal som den sociala och biologiska föräldern gjort upp sinsemellan.

Etusivulla esitellään projektin kolme merkittävintä tuotosta:
oppikirja, opetusohjelma ja tutkimusraportti

Projektin tiedotuskirjeet, tiedotteet ja tapahtumien ohjelmat ARKISTOSTA>>