Parisuhteen rakentaminen ja siinä eläminen on kahdelle miehelle ja kahdelle naiselle yksi mahdollisuus elämän rikkaiden asioiden tavoittamiseen; yhteenkuuluvuuden tunteeseen, tuen antamiseen ja saamiseen, yhteisien unelmien tekemiseen ja toteuttamiseen ja ehkä arjen jakamiseen toisen ihmisen kanssa. Parisuhde on kuitenkin aina - nöyräkin - tutustumismatka omaan itseen, uusien keskustelu- ja vuorovaikutustapojen sekä kiittämisen, jakamisen ja anteeksipyytämisen ja -antamisen opettelua. Parisuhde on paitsi tunteen, myös tahdon valinta.

Esitän lähtökohtana sen, että kahden miehen tai kahden naisen parisuhde voi olla toimiva ja onnellinen. Miesparien ja naisparien suhteiden on todettu sisältävän usein enemmänkin yhteisyyttä ja joustavuutta kuin heteroparisuhteiden (Malley & Tasker 1999). Toisena lähtökohtana esitän, että jokainen parisuhde on omanlaisensa ja erilainen; kullakin parilla on oikeus ja mahdollisuus rakentaa suhteestaan omansa näköinen.

Miesparien ja naisparien elämän ilon, onnen ja harmien kohdat ovat monella tavoin samanlaisia kuin minkä tahansa parisuhteen. Toiseen ihmiseen luottaminen ei aina tapahdu helposti eikä horjahtamatta, työn ja muun parisuhteen ulkopuolisen elämän takut saattavat purkautua puolisolle ja arjen työnjako tiskeistä koiran ulkoiluttamiseen voi tuottaa eriäviä näkemyksiä.

Miesparien ja naisparien elämässä on usein myös sellaisia ilmiöitä ja kysymyksiä, joita heteroparisuhteissa ei ole. Lähes jokainen on kasvanut kulttuuriin, jossa heteroperhe esitetään normina ja homoseksuaalisuus, lesbous ja samaa sukupuolta olevien parisuhteet on vaiettu tai häivytetty marginaaliin. Myös mallit siitä, millainen kahden miehen tai kahden naisen suhde voisi olla, ovat usein vähissä. Nämä asiat voivat siirtyä turhaan mukaan parisuhteeseen syöden siitä pois luottamusta sekä parisuhteen itsetuntoa.

Parisuhde tarvitsee ympärilleen tukiverkoston. Kahden miehen tai kahden naisen välinen suhde ei useimmiten saa läheisiltä yhtä paljon tukea ja kannustusta kuin heteroparisuhde. Myöskään kaikki homoseksuaalien ja lesbojen alakulttuurit eivät tue sitoutumista ja parisuhdetta. Miesparin ja naisparin kannattaa tietoisesti rakentaa ympärilleen tukea ja iloa antava verkosto - sukulaisista, ystävistä, työtovereista - kenestä se kyseiselle parille luontevimmin syntyy.

Toimivat mies- ja naisparit voivat olla ulkoisesti ja toiminnallisesti monenlaisia. Puolisot voivat asua saman katon alla, eri asunnoissa tai eri paikkakunnillakin. Erityisesti miesparit elävät toisinaan pitkään omissa rahatalouksissaan. Ei ole harvinaista, että puolisoiden välillä on huomattava ikäero, ero koulutus- ja ammattitaustassa taikka etnisyydessä. Puolisoiden keskinäiset erot voivat olla suhteeseen opettelua, oppimista, kasvua, jatkuvaa kiinnostusta ja dynamiikkaa tuovia asioita. Kahden miehen ja kahden naisen parisuhteissa neuvotellaan ja sovitaan usein myös pelisäännöistä parisuhteen ulkopuolisen seksin suhteen. Jokaisella parilla on oikeus määritellä omat sopimuksensa ja tapansa.

Melko usein puolisot ovat eri asteisesti ympäristölleen avoimia oman homoseksuaalisuutensa tai lesboutensa ja sitä myötä myös parina elämisen suhteen. Puolisoiden kannattaa olla toisilleen ymmärtäväisiä ja pitkäjänteisiä tässä asiassa; identiteetin ja seksuaalisuuden merkitykset ovat voineet olla kummankin omassa taustassa ja esimerkiksi suvussa kovin erilaiset.

Miespareista ja naispareista on esitetty joitakin yleistyksiä. Naisparien parisuhteen on esitetty kehittyvän seuraavina viitenä vaiheena: 1. parisuhteen muodostuminen, jolloin keskeistä on oman haavoittuvuuden pelon voittaminen, 2. jatkuvan suhteen muodostaminen, jolloin keskeistä on keskinäisten eroavaisuuksien ja toisaalta samanlaisuuden yhteensovittaminen, 3. sitoutuminen, jolloin keskeistä on yhteisen tulevaisuuden suunnitteleminen, 4. tuottavuus ja kasvattaminen, jolloin keskeistä on joidenkin yhteisten asioiden rakentaminen, kuten yhteiset projektit tai vanhemmuus, ja 5. vanhenemiseen liittyvien elämänmuutosten jakaminen ja eläminen yhdessä (Malley & Tasker 1999).

Miesparien suhteen vaiheiksi on esitetty kuusi askelmaa: 1. tutustuminen, 2. pesänrakentaminen, 3. ylläpitäminen, 4. yhteinen rakentaminen, 5. irrottaminen/väljentäminen ja 6. uudistaminen (McWhirter & Mattison 1984). Mallissa neljä ensimmäistä vaihetta ovat vastaavat kuin naispareja koskevassa teoriassa, mutta tutkijat esittävät, että miesparien suhteessa seuraa usein "väljentämisen" vaihe, jolloin molemmat toteuttavat enemmän omia kiinnostuksensa aiheita. Sen jälkeen parisuhde voi uudistua vielä laadullisesti erilaiseksi.

On myös esitetty ajatus, että miesparit kokevat haasteena tai jonkinlaisena uhkana yhteisyyden, naisparit taas erillisyyden.

Tällaisten yleistävien mallien tarkastelemisen suhteen on kuitenkin syytä olla varovainen, koska ne jättävät huomiotta jokaisen ihmisen ja parin yksilöllisyyden ja ainutkertaisuuden.

Uskon, että parisuhde tarvitsee ravinnokseen puolisoiden keskinäistä avointa puhumista ja keskustelua, paljon. Puolisot tarvitsevat myös sekä omia että yhteisiä ystäviään ja muita läheisiään. Parisuhteessa elävän ei tule odottaa, että avain tai vastuu omasta onnellisuudesta on toisella. On myös turha perustaa suhdetta, jossa tavoitteena on muuttaa toisen luonnetta tai tapoja. Miespareilla ja naispareilla on taipumusta huomata paljon suhteensa ei-toimivia puolia ja puhua niistä. Myös tämä kirjoitus nostaa esille liikaakin parisuhteiden mahdollisia pulmakohtia - mikä selittynee ammatillani. Parien kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiotaan omiin ja puolisonsa hyviin tekoihin ja kaikkiin niihin suhteen pieniin ja suuriin asioihin, jotka tuottavat iloa ja nautintoa.

Miesparit ja naisparit voivat saada suhteensa ja yhteisen keskustelunsa tueksi myös ammattiapua. Tukea kannattaa lähteä hakemaan mahdollisimman varhain. Seta ry neuvoo tarvittaessa, millaisia maksuttomia tai maksullisia neuvonta- ja terapiapalveluja on olemassa ja tarjolla.

Mika Niskanen
psykologian lisensiaatti
perheterapeutti

     

LÄHTEET:

• Malley, M. & Tasker, F. (1999) Lesbians, gay men and family therapy: a contradiction in terms? Journal of Family Therapy, Vol 21.
• McWhirter, D.P. & Mattison, A.M. (1984) The male couple: how relationships develop. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.