Lesbojen ja binaisten seksuaalisuudesta ei Suomessa ole paljon puhuttu. Tietämättömyys ja uskomukset ovat yleisiä. Tavallinen kysymys on "Mitä lesbot tekevät sängyssä?". Myös tutkijoille ja lääkäreille lesbojen ja binaisten seksikäyttäytminen on harmaa alue. Tämä johtaa siihen, että lesboille ja binaisille ei ole saatavilla heille relevanttia terveysvalistusta ja opastusta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö sukupuolitaudit ja aids koskisi myös lesboja ja bi-naisia. Hae siis tietoa ja ole tietoinen. Pelkää vain kun on syytä pelätä.

Moni lesbo ajattelee "Aids ei koske minua" tai "Lesbot eivät saa sukupuolitauteja" ja perustelee näkemyksiään tautitilastoilla. Riskiryhmäajattelu johtaa hakoteille. Pitäisi puhua riskikäyttäytymisestä. Kuitenkin riskiryhmäajattelu elää yhä, sekä lesboyhteisössä että lääketieteessä. Se ei ota huomioon, etteivät seksuaalinen identiteetti ja seksuaalinen käyttäytyminen välttämättä vastaa.

Sukupuolitaudit ja HIV tarttuvat harvemmin naisten välisessä seksissä kuin yhdynnässä. Kuitenkin lesbot saattavat harrastaa riskialttiitta seksitekniikoita tai seksiä miesten kanssa. Määrittely, että lesbo on nainen, joka harrastaa seksiä vain naisten kanssa on liian kapea – ja rajoittaa. Suuri osa lesboista on harrastanut seksiä miesten kanssa, jotkut ehkä edelleen. Eikä lesbon partneri ole aina toinen lesbonainen, vaan hän voi olla myös bi- tai heteronainen. Lesbot ovat keskenään yhtä erilaisia kuin heterotkin.

Tieto asioista vähentää riskikäyttäytymistä. Se on tärkeä osa ennaltaehkäisyä.

Turvallisempi seksi on seksiä, jossa vältetään sukupuolitautien tarttuminen.

Naisilla on taito monipuoliseen ja mielikuvitukselliseen seksiin. Naisten välisessä seksissä korostuu hellyys ja läheisyys. Myös sukuelinten koskettelu ja hyväily kädellä tai suulla (suuseksi) –kiihkeämmälläkin otteella! – on turvallista seksiä. Naisilla on siis halussaan turvallisia seksitapoja.

Naisten välisessä seksissä tartuntamahdollisuus on kuukautisten aikana ja limakalvoja kosketeltaessa, jos limakalvoilla on haavaumia tai tulehduksia. Näissäkin tilanteissa voit rakastella turvallisesti, kun huolehdit suojautumisesta. Käytä kumia harrastatessasi suuseksiä. Esimerkiksi kondomista voit leikata sopivan kokoisen palan ja käyttää sitä suojana hyväillessäsi kumppania. Sormi- ja käsiseksissä emättimeen voit käyttää kertakäyttöhanskoja, joita saa apteekista. Harrastatessasi sormi- tai käsiseksiä peräsuoleen kannattaa AINA käyttää suojaa. koska peräaukon ja peräsuolen limakalvot ovat emätinlimakalvoa herkempiä ja eivätkä kostu kiihottamisvaiheessa. Hanskat ja vesilioikoinen liukastusainen yhdessä on hyvä suoja.

Suuseksi on seksipartnerin häpyhuulten, klitoriksen ja emättimen hyväilyä huulilla ja kielellä. Sitä pidetään turvallisena.

Teoreettinen HIV -tartuntariski on silloin, kun HIV positiivisella partnerilla on kuukautiset tai tulehdus emättimessä (jolloin emätinnesteiden HIV –pitoisuus on kohonnut) ja sinulla samalla joku haavauma suussa. Myös jotkut muut taudit, esimerkiksi herpes, hiiva tai hepatitis, saattavat tarttua limakalvokosketusten tai nesteiden kautta.

Riskiseksi on kaikkea sitä seksitoimintaa, jossa haavoitat kumppanisi.

Emättimen, peräaukon ja peräsuolen limakalvot ovat ihoa herkempiä. Limakalvoja voit tulla haavoittaneeksi sormella (kynnet, sormukset) tai kädellä (korut!). Limakalvot ovat myös seksileluja (dildot, hieromasauvat ym.) käytettäessä tavallista kovemmalla koetuksella ja pieniä limakalvorepeämiä voi tulla. SM-seksissä kaikki tekniikat, missä haavoitat kumppanisi (esim. viiltely, reijitykset) nostavat HIV- ja hepatiitti B- tartuntariskiä.

Suojaamattomassa yhdynnässä, erityisesti yhdynnässä peräaukkoon, hankit kaikista todennäköisemmin jonkun seksitaudin tai HIV –tartunnan itsellesi.

Tutkimukset osoittavat, että HI –virus tartunta on harvinaista naisten välisessä seksissä. Se ei kuitenkaan poista tartuntariskiä. Teoreettinen tartuntamahdollisuus on silloin, kun HIV –positiivisen naisen veri tai emätinneste pääsee jonkun haavauman kautta toisen naisen verenkiertoon. HIV ei tartu ehjän ihon läpi. Huonosti se tarttuu myös ehjän limakalvon läpi. HIV ei myöskään tartu suutelemisesta tai arkipäiväisessä kanssakäymisessä.

HIV-infektiota ei voi parantaa ja se vaatii jatkuvaa seurantaa. Sairauden edetessä voidaan lääkityksellä tehokkaasti ehkäistä oireita.

Nämä ovat joko bakteerien tai virusten aiheuttamia ja tarttuvat sukupuolielinten limakalvojen, niiden eritteiden sekä myös nielun tai peräsuolen kautta tai veren välityksellä. Varsinaisia sukupuolitauteja ovat kuppa, klamydia, tippuri, sukuelinherpes, visvasyylä ja aids. Muita seksiteitse tarttuvia tauteja ovat trikomonas, ns. epäspesifinen emätintulehdus, hiivasienitulehdus, loiset ja B –hepatiitti.

Kuppa (syfilis)
Kuppa on bakteerin aiheuttama tauti. Se alkaa suun, peräaukon tai emättimen haavaumasta ja voi levitä koko elimistöön, missä se aiheuttaa monenlaisia oireita mm. keskushermostossa, verenkiertoelimistössä, ihossa ja limakalvoissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa aloitetaan penisilliinihoito, sitä parempi on ennuste.

Klamydia
Suomessa paljon yleisempiä ovat klamydiabakteerin aiheuttamat tulehdukset. Tartunnan saanut voi olla oireeton. Tavallisia oireita ovat epätavallinen valkovuoto, virtsaamisvaivat tai alavatsa- ja selkäkivut. Hoitamaton klamydia voi aiheutta komplikaatioita, esim. vakavan tulehduksen sisäsynnyttimissä ja lapsettomuuden. Ajoissa aloitettu antibioottihoito estää tulehdusten jälkiseuraukset.

Tippuri (gonorrea)
Tämän bakteerin aiheuttama tulehdus esiintyy seksitavoista riippuen virtsaputkessa, kohdunkaulakanavassa, peräsuolessa tai nielussa. Oireena voi olla kirvelyä virtsatessa, valkovuotoa ja alavatsakipu. Oireet voivat olla hyvin vähäisiä. Tippuri voi aiheuttaa sekä paikallis- että yleiskomplikaatioita. Siksi sitä on syytä hoitaa antibiooteilla.

Sukuelinherpes (herpes genitalis)
Sukuelinherpesvirus aiheuttaa kivuliaita haavaumia emättimessä, häpyhuulissa ja peräaukon ympärillä. Myös tavallinen huuliherpesvirus voi tarttua sukuelimiin, mutta oireet ovat tavallisesti vähäisempiä. Oireita voidaan tarvittaessa lievittää lääkityksellä. Herpeksellä on taipumus uusia.

Visvasyylä (kondyloma acuminatum)
Visvasyylä on humaanipapilloomaviruksen (HPV) aiheuttama. Tauti aiheuttaa syyliä, jotka esiintyvät sukupuolielinten limakalvoilla ja iholla sekä peräaukon ympärillä. Syylät voivat kasvaa myös emättimessä näkymättömissä. Erityisesti suojaamattomassa yhdynnässä nainen voi saada virustartunnan kohdunkaulan suuhun. Virus saattaa kantautua sinne myös sormen tai dildon välityksellä. Vaikka virus ei aiheuttaisi syyliä, se voi aiheuttaa kohdunkaulassa limakalvomuutoksia, mistä voi myöhemmin kehittyä kohdunkaulan syöpä. Säännöllisesti otettu irtosolukoe (PAPA) on KAIKILLE naisille tärkeä siksi, että varhaisia limakalvomuutoksia on helppo hoitaa.

Hiivasieni (candida albicans)
Emättimen hiivasienitulehdus on yleinen eikä välttämättä johdu seksuaalisesta kanssakäymisestä. Antibioottien käyttö, raskaus, sokeritauti, ehkäisytabletit ja liian ahkera peseytyminen altistavat hiivatulehdukselle. Hiivasienitulehduksen pääoire on vaalea kokkaremainen, kutiavava valkovuoto. Sitä hoidetaan paikallisesti emätinpuikolla tai voiteella, joita saa ilman reseptiä. Partneri on myös hoidettava. Jos tulehdus toistuu useasti, on syytä hakeutua lääkärille.

Trikomonas
Trikomonas aiheuttaa noin 10 % kaikista emätintulehduksista. Oireena on limakalvojen punoitus ja valkovuoto on usein kellanvihreä ja pahanhajuinen. Tulehdus hoidetaan antibiooteilla.

Epäspesifinen emätintulehdus (bakterielli vaginosi, NSV)
On esitetty, että tämä tulehdus on lesboilla jopa yleisempi kuin heteronaisilla. Erilaiset bakteerit voivat aiheuttaa tämän tulehduksen. Oireena on runsas valkovuoto ja joskus haju, jota voi verrata pilaantuneen kalan aiheuttamaan. Tässäkin hoitona on antibiootti.

Hepatiitti B
Hepatiitti B on virusten aiheuttama ja voi tarttua veren (yleisin), syljen, sperman tai emätineritteiden välityksellä. Tartunta vaatii viruksen pääsyä verenkiertoon. Huumeiden käyttäjillä tartunta on yleinen. Myös homomiehillä on todettu enemmän tartuntoja. Muuten Suomessa tartuntariski on varsin pieni. Tartunnansaaneista osa jää pysyvästi viruksen kantajiksi ja pieni osa voi saada 10-20 vuoden kuluttua kroonisen maksasairauden. B-hepatiittiin on olemassa rokote.

Loiset
Satiaiset ja syyhyt tarttuvat ihokontaktin kautta. Oireena on voimakas kutina ja näppylöitä häpyalueella ja reisissä muutama viikko tartunnan jälkeen. Apteekista saa siihen lääkitystä.

Pysy terveenä!
Kultaiset säännöt